Kun keskikarjalaisilta yrittäjiltä kysyttiin, mistä rekrytointivaikeudet ovat johtuneet, vastausten kirjo oli laaja.

Työvoimaa on vaikea saada Keski-Karjalassa

17.09. 07:14

KITEE

Aladár Bayer

Keski-Karjalan yrityksiltä kysyttiin viime keväänä työvoiman saatavuudesta ja rekrytoinnista.

– Yrittäjien mielestä osaavaa työvoimaa on joko vaikea tai melko vaikea löytää, sillä jopa 61 % vastaajista oli tätä mieltä, kyselyn toteuttaneen Koulutustehtaasta kasvua –hankkeen projektipäällikkö Päivi Kipinoinen sanoo.

USEIMMITEN KYSE on siitä, ettei työnhakijoiden ammattitaito vastaa yrityksen tarpeita (54 %) tai työkokemus ei riitä (33 %). Iso ongelma on myös se, ettei työnhakijoiden työasenne vastaa yrittäjien toiveita (44 %). Se, että työnhakija sanoo työvoimatoimiston pakottaneen hakemaan paikkaa, ei liene hedelmällisin työuran alku yrityksessä. Yrittäjät kertoivat myös kannustinloukkujen olevan este saada työntekijöitä tai avoimeen työpaikkaan ei ole ollut hakijoita lainkaan.

Yrittäjien mukaan asiantuntijatehtäviin on vaikea saada riittävän kokeneita ja osaavia henkilöitä. Myös alan ammattilaisten koulutuksen taso ei usein vastaa yrityksen tarpeita. Toisaalta taas vastavalmistuneiden palkkatoiveet eivät vastaa todellisuutta.

NIITÄ TYÖTEHTÄVIÄ, joihin yrittäjillä on ollut vaikeuksia saada tekijöitä, on paljon. Erityisesti fyysiset ja käden taitoa vaativat työpaikat ovat haastavia täyttää, samoin itsenäiseen asiantuntijatyöhön on vaikeuksia löytää osaavia tekijöitä. Myöskään reissu- ja rakennustyöt eivät houkuttele. Yllättäen myöskään kauneudenhoitoalan työpaikat eivät ole kiinnostaneet.

KUN YRITTÄJILTÄ kysyttiin, mistä rekrytointivaikeudet ovat johtuneet, vastausten kirjo on laaja. Yksi ongelma on se, ettei omalla paikkakunnalla ole alan koulutusta tai isot toimijat houkuttavat paremmin työnhakijoita. Yrityksen sijainti koetaan syrjäiseksi. Toimialan imagoa pidetään huonona eivätkä nuoret hakeudu alalle. Myös töiden sesonkiluonteisuus ja osa-aikaisuus karsivat hakijoita. Näissäkin vastauksissa nousee asenteen merkitys: yrittäjien mielestä osaajat ovat jo töissä tai osaavaa, oikea-asenteista työvoimaa on vähän vapaana.

MIKÄ VAIKUTTAA rekrytoinnin onnistumiseen?

– Ensimmäisenä vastauksissa korostuu asenne eli hakijan työasenne on ollut kohdallaan, Kipinoinen kertoo.

– Lisäksi yritys on itse kouluttanut uutta työntekijää ja hakijat ovat olleet ammattitaitoisia. Yritykset ovat hyödyntäneet omia verkostojaan etsiessään tekijöitä. Ja mikä oleellista: yrityksen oma työnantajakuva on ollut hyvä.

KYSELYYN vastanneista yrittäjistä alle puolet on käyttänyt työllisyystukea tai –koulutusta apuna palkkauksessa. Palkkatukea on käyttänyt 40 % vastaajista, oppisopimus ja työkokeilu ovat seuraavaksi suosituimpia. Työllistämisen kuntalisää ovat kyselyyn vastanneet yrittäjät käyttäneet todella vähän (alle 2 %).

Yritykset käyttivät eniten omia verkostojaan etsiessään työntekijöitä. TE-palveluiden apuun turvauduttiin toiseksi eniten ja kolmantena tukeuduttiin yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›