Lajusten sukukirjan tekijöistä Mika Parkkosta ja Anja Volmosta haastatteli Heimo Lajunen (vasemmalla). Lajusten suku - Arkea ja juhlaa vuodesta 1548 -kirjoja tulee myös kirjastoihin.

Lajusten sukukirja julkistettiin

07.08. 07:02

TOHMAJÄRVI

Mervi Venäläinen

Lajusten sukuseura kokoontui elokuun ensimmäisenä lauantaina Tohmajärven Akkalaan. Virallisen sukukokouksen lisäksi ohjelmassa oli muun muassa vuonna 1760 toteutuneeseen perunkirjoitukseen pohjautuva pienoisnäytelmä, sekä tutustuminen Ari Lajusen karjatilan pihattonavettaan.

Sukuseuran tapaamiseen saapui noin 80 Lajusten sukuseuran jäsentä ympäri Suomen. Tilaisuudessa julkistettiin myös Lajusten suku - arkea ja juhlaa vuodesta 1548 -nimeä kantava sukukirja.

LAJUSTEN SUKU on vaikuttanut Savossa ja Karjalassa lähes 500 vuotta. Vanhin kirjallinen merkintä löytyy vuodelta 1548 Tavisalmen hallintopitäjän, eli nykyisen Kuopion veroluettelosta. Sukukirjassa Lajusten sukuhaarat esitellään vanhimman kirjallisista lähteistä löydetyn esi-isän asuinpaikkakunnan mukaisesti.

Kirjan tekijäkolmikko Anja Volmonen, Mika Parkkonen ja Annikki Tiilikainen, ovat panostaneet kirjan tekemiseen paljon. Työ on tehty talkoilla, omalla ajalla. Ajatus kirjasta on kytenyt kauan.

– Ensimmäinen ajatus kirjasta tuli enoltani jo 90-luvulla, Parkkonen muistelee.

– Minä lähdin mukaan, koska olen ollut jo kauan kiinnostunut sukututkimuksesta. Harrastusmielessä olen tehnyt omasta suvustani tutkimusta 30-vuotiaasta lähtien, sanoo Volmonen.

SUKUTUTKIMUS voi paljastaa yllättäviäkin asioita. Kirkonkirjoista, maakirjoista ja haastatteluista tietoa kerännyt Volmonen kertoo yllättyneensä, että Lajusten suku ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri.

– Lajusia on noin 700.

– Tietoa eri sukuhaaroista alkaa kunnolla löytyä vasta 1500-luvulta maakirjoista, joihin tavallisten kansalaisten nimiä alettiin kirjata veroja varten. Eri sukuhaaroista otetut dna-näytteet paljastavat, että yhteiset esi-isät ovat melko läheiset.

– Kuten niin moniin muihinkin sukuihin, myös Lajusten sukuun sodilla on ollut suuri merkitys. Sodat ovat liikuttaneet ihmisiä ja vaikuttaneet sukujen historiaan, tiivistää Volmonen.

Volmosen ja Parkkosen mukaan Lajuset ovat todennäköisesti lähtöisin Baltian alueelta.

– Dna-testien mukaan Lajuset kuuluvat N-haploryhmään, joka kertoo itäisestä perimästä.

– Lajuset eivät ole ortodokseja, eivätkä Laatokan suunnalta. Todennäköisimmin Lajusten sukujuuret vievät Viron suuntaan, Volmonen arvelee.

KIRJAN PITKÄN valmistumisprosessin aikana kerkisi sattua ja tapahtua. Parkkonen kertoo, että viimeisimmät jännityksen hetket koettiin paria viikkoa ennen kirjan painoon lähtemistä.

– Taittajan ohjelmalisenssi vanheni, ja koko kirja katosi. Ihan viimeisintä virheetöntä versiota ei saatu pelastettua, joten harmillisesti painettuun kirjaan jäi muutamia pieniä virheitä.

– Kirja on nyt kuitenkin valmis, ja painettu laatupainossa, suomalaiselle laatupaperille. Talkootyön ansiosta hankintahinta on saatu pidettyä kohtuullisena.

Volmosen ja Parkkosen mukaan omien sukujuuriensa tuntemisella on merkitystä.

– On hyvä tietää kuuluvansa johonkin, omaavansa juuret, sanoo Volmonen.

– Onhan se mielenkiintoista lukea kuka on ja mistä tulee, Parkkonen lisää.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›