Värtsilän koulussa perinnepuuhia isovanhempien kanssa

16.11. 07:11

VÄRTSILÄ

Riitta Hakulinen

Lokakuun alussa Kaurilassa asuvalla 8-vuotiaalla Helmi Kosusella oli tärkeää asiaa Sikosuolla asuvalle mummilleen Raija Tikalle.

– Yhtenä iltana tuli Helmiltä puhelu, että nyt pitäisi heti tulla käymään ja täyttämään yksi lappu ja luvata tulla koululle. Värtsilän koulussa vietettäisiin kuukauden päästä isovanhempien päivää ja mummin pitäisi ehdottomasti tulla myös, kertoi Raija Tikka menneestä puhelinkeskustelusta.

Tapaan Helmin ja Raijan teemapäivän askartelutoimipisteellä. Saman pulpetin äärellä valmistetaan jo toista olkitähteä, sillä ”kyllähän kummallakin pitää olla oma, kun eri leipäkunnissa asutaan”.

– Meillä on tiiviit ja läheiset välit Helmin kanssa. Lenkillä yhdessä käydessä minä tenttaan häneltä kertolaskuja. Monet piirakatkin on paistettu yhdessä, Raija kertoo.

PIIRAKANPAISTOON pääsi isovanhempien päivässä moni muukin kuin Helmi ja Raija. 28 oppilaan Värtsilän koulun teemapäivään oli tullut 14 isovanhempaa yhdessä olemaan ja tekemään.

– Hilkka Kallio ja useampi muukin mummi on opastanut päivän aikana monia meidän oppilaita piirakan rypyttämisen saloihin, kertoi koulun johtaja Tuija Ilvonen.

Piirakkapajassa valmistui hyvän matkaa yli 100 piirakkaa, jotka nautittiin uunilämpiminä yhdessä lounaalla hernekeiton ohella.

Oppilaat oli päivän toimintapisteille jaettu kolmeen ryhmään. Askartelun ja piirakanleivonnan ohella leikittiin pihalla perinneleikkejä, kuten 10 tikkua laudalla.

PÄIVÄN huipennus oli isovanhempien haastattelutunti, jota varten 5. ja 6. luokan oppilaat olivat valmistelleen kysymyksiä. Isovanhempien kouluaikoja käsittelevät kertomukset herättivät lasten mielenkiinnon ja moni kuunteli hyvin tarkkaavaisena, kuinka erilaista koulunkäynti oli vuosikymmeniä sitten.

Kyselykierroksella selvisi, että teemapäivään tulleet isovanhemmat olivat iältään noin 65 - 80 -vuotiaita ja moni oli asunut lapsuuttaan ja käynyt kouluaan aivan muualla päin Suomea.

Kaikkien kouluaikana piti koulussa olla mukana omat maidot ja leivät, mutta koululta saattoi saada keitto- tai velliruokaa.

– Minulla maito ja leivät oli usein jäässä koulumatkan jäljiltä. Sen muistan myös, että jälkiruokana ollutta marjakeittoa sai vain, jos oli ottanut kalanmaksaöljyä, Hilkka Kallio muisteli.

Kallio kertoi myös, kuinka hän aamuisin aina lypsi perheen kaksi lehmää ennen kouluun lähtöä ja sama oli edessä koulusta tulon jälkeen. Lapsen hommiin kuului myös vedenhakua ja puunkantoa.

VÄLITUNTILEIKKEIHIN isovanhemmilla kuului kyselykierroksen perusteella pesäpalloa, puuhippaa, seiväshyppyä, suolasäkinnosto-leikkiä, pallottelua seinää vasten ja narulla tangossa pyörimistä.

Harvempi kertoi olleensa yksin jälki-istunnossa, mutta koko luokan arestissa oli ollut useampi. Syyksi saattoi riittää se, että kukaan luokasta ei osannut luetella Suomen vesistöjä.

Jos kirja unohtui kotiin, se laitettiin hakemaan tai jos opettajan kanssa puhui päällekkäin, saattoi joutua nurkkaan seisomaan. Isovanhempien kertomuksista lapset saattoivat ymmärtää, että aiemmin kuri koulussa oli paljon tiukempi. Välillä jopa mielivaltainen:

– Kerran luokan kaikki pyyhekumit olivat hävinneet. Kukaan ei tunnustanut ja niinpä koko luokka joutui jälki-istuntoon - seisoimme kaksi tuntia ja meidän piti tuijottaa opettajan taululle piirtämää ympyrää. Osa pyörtyikin siinä. Myöhemmin selvisi, että opettajan pieni lapsi oli piilottanut kumit. Koskaan meiltä ei pyydetty anteeksi tapausta, kertoi eräs isovanhempi.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›