Varpasalon Heinälammin alue uuteen kukoistukseen

12.10. 07:08

RÄÄKKYLÄ

Riitta Makkonen

Varpasalon saaressa oli aikoinaan Heinälampi, joka kuivatettiin 1940-luvulla viljelysmaaksi. Vuosikymmenten mittaan ojien kautta on kulkeutunut ravinteita ja humusta Oriveden Heinälahteen, jonka veden laatu on heikentynyt lahden voimakkaan rehevöitymisen vuoksi.

Tulevaisuudessa Heinälahden vesi kirkastuu, sillä Heinälammen valuma-alueella aloitetaan kahden viikon kuluttua kunnostushanke, jota hallinnoi Pohjoisen Saimaan saariston kehittämisyhdistys.

Kunnostushanketta esiteltiin tiistaina kyläläisille tarkoitetussa tiedotustilaisuudessa. Mukana oli myös kunnostusurakoinnin toteuttava Pasi Raassina.

VARPASALOLAINEN Pertti Hirvonen esitti helmikuussa 2016 idean Heinälammen alueen kunnostushankkeesta. Entisen lammen alueella on nyt soistunut alue veden vaivaamia peltoja ja ryteikköä.

– On laskettu, että hyötysuhde hankkeeseen sijoitetun rahan ja lopputuloksen välillä on hyvä, Tuure Hirvonen arvioi.

Niinpä Pohjoisen Saimaan Saarten kehittämisyhdistys, alueen maanomistajat sekä Hypönniemen ja Varpasalon kalavesien osakaskunnat ovat päättäneet ryhtyä toimiin Heinälahden veden laadun parantamiseksi. He hakivat rahoitusta valuma-alueen kunnostushankkeeseen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta tuli myönteinen rahoituspäätös toukokuussa.

– Maanomistajat ja kyläläiset ovat olleet tässä hankkeessa yksimielisesti mukana, se varmasti vaikutti myönteiseen rahoituspäätökseen, Tuure Hirvonen korosti.

VALUMA-ALUEEN työt alkavat kahden viikon päästä. Urakoitsijana toimii Vesistö- ja luontokunnostus Janne Raassina.

Heinälammen valuma-alue on 500 hehtaaria. Kunnostussuunnitelman mukaan alueelle tulee viisi kosteikkoa ja muita rakenteita.

– Tavoitteena on saada ravinteet jäämään kosteikkoon eikä Saimaaseen. Raassina korosti.

– Puhdistuminen vaatii biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja. Haasteena on typen ja fosforin vesistöön pääsyn rajoittaminen.

Kosteikoista typpi vapautuu ilmaan. Kasvit käyttävät hyväkseen liukoisen fosforin, kiinteä fosfori pitää sitouttaa maa-ainekseen kosteikon pohjaan. Kosteikoissa suositaan kasveja, jotka sitovat fosforin juuriin, Raassina kuvaili prosesseja.

Lisäksi apuun tulee kosteikon pieneliötoiminta, joka puhdistaa vettä.

Raassinan mukaan kosteikko on myös maisemallinen elementti, jossa vaihtelevat syvän ja matalan veden altaat, pienet saaret ja vesikasvien kasvustot.

Raassina suositteli kosteikkojen reunoille laiduntavaa karjaa, kuten lampaita tai nautoja, pitämään kasvustot kurissa.

Hänen mukaansa onnistuneessa kosteikkorakentamisessa ei tarvitse kymmeneen vuoteen tehdä huoltotoimia.

HANKKEEN toteutumista vauhdittivat kalavesien osakaskuntien saamat ”norpparahat”.

– Osakaskunnat rauhoittivat norpan vuoksi ranta-alueita, mistä ne saivat korvauksen. Norpparahojen ansiosta maanomistajat eivät tarvitse maksaa hankkeesta mitään. Näin norpparahat pääsevät takaisin Saimaaseen, saarten kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Tuure Hirvonen kertoi.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 60 000 euroa, josta ELY-keskuksen osuus on 50 prosenttia. Hypönniemen ja Varpasalon kalavesien osakaskuntien maksuosuus on yhteensä 30 000 euroa eli 15 000 euroa kummallekin.

Toteutussuunnitelman, 5 000 euroa, rahoittivat kalaveden osuuskunnat ja ELY-keskus, jonka osuus oli 50 prosenttia.

– Suunnitteluvaiheessa on Tuovi Vaarannasta ollut erittäin paljon apua, kehittämisyhdistyksen sihteeri Sari Hirvonen kiitti.

Pohjoisen Saimaan saariston kehittämisyhdistys toimii kunnostushankkeen hallinnoijana. Toteutusaikaa hankkeella on lokakuun loppuun 2020 saakka.

HEINÄLAMMEN valuma-alueen kunnostuksesta koituu monenlaista hyötyä.

Heinälammen kuivatusalueen pellot ovat aina kärsineet märkyydestä, välillä ne ovat suorastaan veden alla.

– Peltoja on siellä voinut viljellä joka neljäs vuosi, Tuure Hirvonen kuvaili tilannetta.

Valuma-alueen kunnostukseen liittyvien kaivu- ja maansiirtotöiden ansiosta maamassoja voi levittää pelloille.

– Viljelijät hyötyvät, kun peltoja saadaan korotettua, Pasi Laasonen kertoi.

Mökki- ja luontomatkailuyrittäjä Katri Vuorjoki ennusti kosteikkojen tulevan suosikkikohteeksi useille kansainvälisille matkailijoille.

Suurin hyötyjä on tietenkin alueen järviluonto ja vesistö sekä kalastus ja vesien virkistyskäyttö.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›