Kerelin ja Lessinpuron kosteikot miellyttävät silmää

27.06. 07:25

KESÄLAHTI

Roosa Sallinen

6-tien varteen Kesälahdelle on tehty konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Puruveden alueen vesistöä huolletaan ja suojellaan. Kuusi vuotta kestävä Freshabit-hanke pyörii nyt jo kolmatta vuotta.

FRESHABIT LIFE IP -hankeen tarkoituksena on vuosien 2016–2022 aikana toteuttaa erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Hankkeessa halutaan suojella vesiperintöä esimerkiksi vähentämällä kuormitusta vesistöjen valuma-alueilta. Yksi hankkeen kohteista on Puruvesi, jossa kahden kosteikon osalta työt valmistuvat tämän kesän aikana.

– Kerimäen puolella on tehty tähän mennessä enemmän maastossa, mutta nyt myös tällä puolella on saatu kaikelle kansalle näkyviä toimenpiteitä, Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoo.

Kesälahden Karjalan Kievarin lähettyvillä 6-tien varressa ovat lähes valmiina Kerelin ja Lessinpuron kosteikot. Puruvedellä hankkeen painopisteet ovat viiden valitun kohdealueen valuma-alueilla kiintoaineiden ja ravinteiden Puruveteen pääsyn vähentäminen. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen kertoo, miksi työt kosteikoilla ovat edenneet verkkaisesti.

– Viime syksynä olosuhteet olivat säiden puolesta niin huonot, että työt kosteikoilla piti keskeyttää. Lisäksi keväällä piti odottaa, että tulva-aika menee ohi, Ollikainen selittää.

KOSTEIKOT on suunniteltu tarkoin. Esimerkiksi Savilahden alueen kosteikko on kooltaan 0,6 hehtaaria, ja siihen kuuluu saaria, saarekkeita sekä niemiä. Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Tiina Käki kertoo, että suunnitelmissa on otettu huomioon monia eri näkökulmia.

– On tarkoitus, että kosteikot ovat monimuotoisia, ja että ne sopivat luontoon ja ovat kauniita, Käki kuvailee.

Tällä hetkellä palaute kosteikoista on ollut positiivinen. Varsinkin siihen ollaan tyytyväisiä, että nyt 6-tieltä näkee Puruvedelle.

– Näkyvin osa hanketta ovat kosteikot, mutta ne eivät ole suinkaan ainoita asioita, mitä hankkeen puitteissa on tehty, Jantunen kertoo.

Muita toimia ovat olleet muun muassa pohjapatojen, pienempien kosteikkojen sekä eroosiosuojien tekeminen. Hankkeen pohjalta maanomistajat ovat olleet myönteisellä asenteella liikkeellä, kunhan toimet on perusteltu heille hyvin.

– On molempien etu, ettei esimerkiksi pelloille nouse tulvan aikaan vettä, Käki kuvailee.

Lisäksi apua on ollut siitä, että on käytetty paikallisia urakoitsijoita, sillä maanomistajat luottavat tuttuun ammattilaiseen paremmin kuin vieraaseen.

SINILEVÄHAVAINNOT ovat myös yksi mittari siihen, mikä vesistön tilanne on. Puruvedellä havainnot ovat aikaistuneet vuosi vuodelta ja nyt ensimmäinen sinilevähavainto tapahtui jo viikkoa ennen juhannusta.

– Sinilevä on yksi esimerkki siitä, että tarvitaan paljon erilaisia vesistön huoltotoimia. Kukaan ei olisi uskonut vuosia sitten, että Puruvedessä olisi sinilevää, Jantunen harmittelee.

Paljon on siis vielä tehtävää, ja suunnitelmissa on myös toimia, miten vesistönhuoltoon saataisiin jatkuvuutta myös hankkeen jälkeen. Toimet ovat tärkeitä ajatellen vesistön kulttuuri- ja luontoarvoa sekä sen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Freshabit-hankkeen kulusta lisää pääsee kuulemaan elokuussa järjestettävässä Puruvesi-seminaarissa sekä Puruveden Muikunpäivä-tapahtumassa. Kerimäen Kirkkorannalla ja sen lähialueilla on luvassa asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä toiminnallisia rastipisteitä liittyen erilaisiin vesistönhuoltotoimiin.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›