Sirkka Lehtinen ja Hemmo Sorsa saivat kotiin viemisiksi hammaslankaimia ja -tahnaa. Luento oli mielenkiintoinen, mutta hammaspalvelujen korkea hintataso harmittaa. Lehtistä ja Sorsaa myös huolettaa tuleva Sote-uudistus. Miten käy Rääkkylän hammaspalveluille?

Tie sydämeen käy suun kautta

02.05. 07:46

RÄÄKKYLÄ

Uuna Kainulainen

Vapun herkuttelujen jälkeen on syytä myös muistaa niitä ahkeria työmyyriä omassa suussamme. Hampaat nousivatkin merkittäväksi teemaksi Rääkkylän Sydänyhdistyksen valtakunnallisella sydänviikolla järjestetyssä tapahtumassa.

– Suun ja hampaiden terveys kytkeytyy myös sydämen terveyteen, kertoo suuhygienisti Anni Sinkko. Johtavana hoitajana Rääkkylän ja Tohmajärven alueella toimiva Sinkko luennoi Sydänyhdistyksen tapahtumassa 20.4. parillekymmenelle kiinnostuneelle kuulijalle.

MUUTAMAT perusasiat on syytä kerrata. Meidän hampaita uhkaa ainakin kaksi asiaa, karies eli reikiintyminen ja parodontiitti, tuttavallisemmin ientulehdus. Suussa piileskelevät krooniset tulehdukset voivat olla myös vaikuttamassa sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn. Ientaskuista pahat bakteerit pääsevät verenkiertoon, jolloin tulehdus voi levitä myös muualle kehoon. Kun ihminen esimerkiksi menee lonkkaleikkaukseen, pitää suun olla kunnossa. Myös hampaanpoistosta pääsee bakteereja verenkieroon.

– On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät suunterveyden merkityksen, painottaa Sinkko. Vähäiseltä vaikuttavan ientulehduksen voisi ajatella myös kämmenen kokoiseksi märkiväksi haavaksi iholla.

– Kuka ei haluaisi hoitaa sitä kuntoon, kysyy Sinkko.

SUUN SAIRAUKSIA lisäävät mm. huono suuhygienia, tupakointi, perinnölliset tekijät ja suuta kuivattavat lääkkeet. Parodontiitti tuhoaa vähitellen hampaiden kiinnityskudoksia. Oireina voi olla verta vuotavat ikenet ja pahanhajuinen hengitys, mutta se voi olla myös pitkään kokonaan oireeton. Tupakointi maskeeraa ientulehduksen, koska se supistaa verisuonia. Hankalaa on myös se, että hammassairaudet ovat pitkäaikaisia. Erityisesti nuorille on siitä vaikea puhua, sillä seuraukset ilmenevät vasta vuosien päästä. Varusmiesten hampaat ovatkin nyt huonommassa kunnossa kuin koskaan.

– Kyse on ennen kaikkea ravinnosta, selventää Sinkko.

Hyvä hammashygienia kuuluu kaikille vauvasta vaariin. Vauvan suuta voi harjata pehmeällä harjalla jo ennen hampaiden puhkeamista. Hoivakodin hoitohenkilökunnan vastuulla on sen sijaan ikäihmisten suuhygienia.

– Jokaisella on oikeus mennä nukkumaan puhtaalla suulla, toteaa Sinkko.

SITTEN VIELÄ se kaikista tärkein, eli oma päivittäinen suuhygienia. Hampaat pestään fluorihammastahnaa käyttäen aamuin illoin pehmeällä hammasharjalla tai sähköhammasharjalla

– Sähköhammasharja on tutkitusti jopa kuusi kertaa tavallista harjaa parempi. Myös tekohampaiden huoltaminen on tärkeää. Hampaanpesun jälkeen suuta ei tarvitse huuhdella, näin fluori pääsee vaikuttamaan. Pesun lisäksi hammasvälit käydään huolella läpi esimerkiksi hammaslangalla. Pitkin päivää ei saisi napostella ja sokerin ja happamien tuotteiden käyttöä olisi syytä rajoittaa. Pahinta myrkkyä hampaille on happoa ja sokeria sisältävät juomat.

– Haluaisin energiajuomafirmat vastuuseen nuorten hampaiden pilaamisesta, tuhahtaa Sinkko.

– Jo 15-vuotiaan suusta voi nähdä hampaiden lohduttoman tulevaisuuden, jatkaa hän.

– Yhtä pahoja ovat myös virvoitusjuomat ja mehut, ihmisen kun ei ole tarkoitus juoda sokeria. Marjat ja hedelmät syödään sellaisenaan, silloin sylki pääsee huutelemaan suuta. Myös pureskelu lisää syljen eritystä. Aterioiden jälkeen on hyvä imeskellä fluori- tai ksylitolipastilleja.

TILAISUUTEEN osallistuneet Sirkka Lehtinen ja Hemmo Sorsa pitivät luentoa mielenkiintoisena. Omia hampaita hoidetaan vaihtelevasti.

– Tulee pestyä silloin, kun muistaa, tunnustaa Sorsa.

– Ainakin aamulla, ilta tahtoo usein jäädä. Säästän kuitenkin hampaitani, enkä juuri käytä sokeria, jatkaa Lehtinen.

– On kuitenkin omat hampaat, vaikka olenkin sota-ajan lapsi, iloitsee Lehtinen.

Suurin syy tilaisuuteen osallistumiseen oli kuitenkin se SOTE.

– Meitä kiinnostaa tietää, miten Sote-uudistus tulee vaikuttamaan hammashuoltoon.

Samaa pohtii moni muukin. Siirtyykö rääkkyläläisten hammaspalvelut kunnan ulkopuolelle ja tuleeko yllättäviä lisäkustannuksia? Ammattilaisen näkemys ja toive on, että hammashuolto säilyisi lähipalveluna. Hampaiden hoitamatta jättäminen, kun kostautuu myöhemmin.

– Tässä asiassa ei yhteiskunnan arvot ole aivan kohdillaan, pohtii Sinkko.

Suhtautukaamme suuhun siis suurella sydämellä! Esimerkin voimalla voi vaikuttaa toistenkin hampaisiin, vaikkapa lastenlasten tuliaisiksi ei aina tarvitse viedä karkkia. Tilaisuudessa järjestettiin arpajaiset, pääpalkintona olleen sähköhammasharjan voitti Suvi Hirvonen.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›