Historian kirjoittajan avoimet ovet jatkuvat

05.01. 07:43

TOHMAJÄRVI

Riitta Hakulinen

Tutkija Jaana Juvonen pitää 17.1. Tohmajärven valtuustosalissa luentotilaisuuden, jossa hän luo katsauksen Tohmajärven historiakirjan sen hetkiseen vaiheeseen.

Samalla käynnistyvät jälleen jo syksyllä toteutetut Historian kirjoittajan avoimet ovet, jotka toteutuvat kevään aikana joka toinen keskiviikko.

Avoimet ovet on Tohmajärven kansalaisopiston ilmainen kurssi, jossa Juvonen kerää kuntalaisilta historiatietoa ja valokuvia eri teemojen ympäriltä.

SYYSKAUDELLA Historian kirjoittajan avoimet ovet kokoontui yhdeksän kertaa. Käsiteltyjä teemoja olivat mm. koulut, terveydenhuollon historia, seurakunta, liike-elämä ja kaupat sekä sota-aika kotirintamalla.

Kokoontumiset keräsivät osallistujia 5-10 henkeä joka kerta.

Marraskuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona valtuustosalissa aiheena oli Ympäristö, vesistöt, rakennettu ympäristö ja niissä tapahtuneet muutokset.

Vilkkaassa ja moniin yksityiskohtiin rönsyilevässä keskustelussa löydettiin lukuisia esimerkkejä maiseman muuttumisesta.

Saarion kylähistorian koonnut Mikko Shemeikka totesi aiheen olleen senastisista kaikkein haastavin, sillä muutoksia on koettu valtavasti. Hän esitteli isojako- ja uudempien karttojen avulla pelkästään Saarion maisemassa tapahtuneita muutoksia.

– Kylät olivat ennen aukeaa maisemaa, kun pellot kaskettiin. Maitolaiturit tulivat ja lähtivät pois. Sähköjen tulo ja radiomastot muuttivat maisemaa. Kauppojen ja postien tulot ja häviämiset muuttivat paljon. Nyt maisemaan vaikuttaa pusikoituminen ja autioituminen, Shemeikka listasi.

METSÄMAISEMAN muuttumiseen todettiin monta syytä. Kaskeamisen aikana yleinen kaskikoivu päätyi Tohmajärven alkuperäiseen vaakunaan.

Tukipolitiikan todettiin ohjanneen siihen, että metsissä yleistyivät havupuut. Kuusen todettiin valtaavan alaa, sillä hirvet syövät männiköitä.

– 60-luvulla sekametsästä pyrittiin eroon. Tukea ei saanut, jos karsintaa ei tehty, muisteli kehittämispäällikkö Liisa Laasonen.

– Mahlabisneksen myötä koivikkoperinne varmaan nousee uuteen kukoistukseen, Laasonen arvioi.

Kokoontunut ryhmä arvioi, että maisemalla on henkinen ulottuvuus ja että se vaikuttaa mieleen, sieluun ja ajatteluun.

– Muualta tulleet ihmiset yleensä aina ihailevat meidän maisemia. Ja täytyy sanoa, että täällä toteutuvat monipuolisuus ja vaihtelevuus niin kasvien, eläinten kuin pinnanmuotojenkin osalta, Laasonen totesi.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Onko talven pakkasennätys jo rikottu, vai vieläkö uusi ennätyslukema on tulossa?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›