Värtsiläisten Seuran aktiivit takana vasemmalla seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen, Pekka Kupiainen, varapuheenjohtaja Ilmari Majoinen ja Reino Näätänen. Edessä vasemmalla seuran sihteeri Liisa Lukkarinen, Marja Hiltunen ja Pirkko Tervola.

Evakkotarinoita Värtsilästä

17.04. 15:11

Menetetty Värtsilä herää henkiin Värtsiläisten Seuran kolmannessa julkaisussa, Evakkotarinoita Värtsilästä.

Kirjan kansien välissä on historiatietoa ja 30 evakkotarinaa sota-ajan lasten ja nuorten kertomina.

JOENSUU-VÄRTSILÄ

Kari Sarkkinen

Värtsiläisten Seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen kertoo ajatuksen Evakkotarinoita Värtsilästä -kirjasta alkaneen viritä pari kolme vuotta sitten. Hän halusi muistaa kotirintaman oloja kokeneita naisia, evakkoäitejä.

– He olivat ihmisiä, jotka kantoivat suuriman vastuun perheen toimeentulosta miesten ollessa rintamalla.

Evakkoäidit ovat kuitenkin ehtineet poistua keskuudestamme. Evakkoäitien tarinat olisi Aulis Kososen mukaan pitänyt koota 20-40 vuotta sitten. Mutta evakkotaipaleen kokeneet lapset ja nuoret ovat vielä kertomassa kokemuksistaan.

– Evakkoäidit, ukit ja mummit kantoivat suurimman vastuun. Heillä oli kaikkein raskainta ja heitä olisi pitänyt haastatella. Se tieto on nyt mennyt heidän mukanaan ajasta ikuisuuteen. Voihan se tosin olla, että he eivät olisi kaikkea kertoneet. Nyt kirjan tarinat ovat 75-90 -vuotiailta, jotka olivat silloin lapsia ja nuoria, Aulis Kosonen kertoo.

Kirjan pääpaino on evakoiden tarinoissa, joita on kirjaan koottu 30. Väliin on sijoitettu historiankirjoista ja dokumenteista koottua tarinoihin liittyvää asiatietoa.

– Lapset ja varsinkin pojat kokivat evakkoasian suurena seikkailuna. He pääsivät kotiseudultaan lähtemään, kulkivat monenlaisilla kulkuneuvoilla, näkivät ihmisiä ja hyvin nopeasti sopeutuivat evakkopaikkakunnilla olleisiin olosuhteisiin. Se oli heille uutta, ja siellä tuli uusia kavereita, Aulis Kosonen kertoo kirjan tarinoiden perusteella.

– Ehkä se kurjuus ei niistä näy läpi sillä tavalla kuin se olisi näkynyt evakkoäitien kertomana. Mutta jos näitäkään juttuja ei nyt olisi koottu, niin 50 vuoden kuluttua niitä ei olisi enää saatu. Siksi oli ajankohtaista koota kirjan tarinat, Aulis Kosonen sanoo.

Tynkä-Värtsilä vastaanotti evakot

Evakkotarinoita Värtsilästä -kirja alkaa vuodesta -39, sodan syttymisestä. Kirjassa kerrotaan sota-ajan poikkeuslainsäädännöstä, kuten elintarvikekorttiajasta, sitä seurasi musta pörssi. Sivuilla on tarinaa suuresta kultakeräyksestä, jonka tuotolla ostettiin lentokoneita ilmavoimille ja työvelvollisuuslaista, joka määräsi 15-55 vuotiaat työpalvelukseen.

Kirjan teksteissä tuodaan esille vuonna -40 säädetty pika-asutuslaki, jonka tarkoituksena oli asuttaa Karjalan evakot Suomeen ja luovuttaa heille asutustiloja. Se jäi kuitenkin alkuvaiheeseen, kun jatkosota alkoi vuona -41. Kun raja eteni Venäjälle päin, karjalaiset halusivat kotiseudulleen takaisin. Vain noin tuhat karjalaista jäi, kaikki muut palasivat.

Lopullinen lähtö oli vuonna -44, jolloin säädettiin maanhankintalaki. Yli 400 000 karjalaista siirtyi Suomen puolelle. Värtsilän luovutetulta alueelta joutui lähtemään 4 500 ihmistä.

– Värtsilän evakkoja vietiin talvisodan aikaan Pielavedelle ja Virtain kuntaan. Vuonna -44 osa vietin Nurmoon ja Karstulaan ja moni siirtyi rajan takaa Tohmajärven puolelle. Osa meni Wilhelm Wahlforsin ansiosta Wärtsilä-yhtymän töihin Taalintehtaalle.

– Tavoitteena oli, että tietyltä paikkakunnalta lähtöisin olevat evakot sijoitettiin Suomessa samoile alueille. Värtsilän evakot sijoitettiin Tuupovaaraan, Tohmajärvelle ja tynkä-Värtsilään, Aulis Kosonen kertoo.

Eniten Karjalan evakkoja sijoitettiin siloiseen Pielisjärven kuntaan. Egyptinkorpeen raivattiin peltoa useita satoja hehtaareja.

Kirjan historiateksteissä mainitaan myös Tohmajärven ja Värtsilän välisistä alueluovutusriidoista. Kun ensin kaksi kolmasosaa Värtsilästä jäi Venäjän puolelle, Tohmajärven kunta vaati heti että tynkä-Värtsilä oli liitettävä Tohmajärveen. Asiasta riideltiin kuusi vuotta ja loppujen lopuksi Patsolan kylä liitettiin Värtsilään. Värtsilän kunta saatiin näin toimintakykyiseksi, jota se oli vuoteen 2005 kuntaliitoksen saakka.

Kirja valmistui sopivasti juhlaan

Evakkotarinoita Värtsilästä -kirjaa voi tiedustella Värtsiläisten Seuran nettisivuilla mainituilta yhteyshenkilöiltä. Kirjasta on tehty 300 kappaleen painos, ja sitä myydään ainakin Värtsilän kylätalolla ja Tohmajärven Matkapalvelussa.

Värtsiläisten Seura ry:llä on tällä hetkellä 217 jäsentä. Seuran jäsenet kokoontuvat kuukausittain ja yhdistyksen ohjelmaan kuuluu vuoden mittaan matkoja ja tutustumiskäyntejä kiinnostaviin kohteisiin.

Seuran juuret ovat vuosina 1968-2003 toimineessa Helsingin Värtsilä -seurassa. 15.4.1980 perustettiin Joensuun Seudun Värtsilä-seura, joka myöhemmin muutti nimensä Värtsiläisten Seura ry:ksi.

Seuran jäsenistöä kokoontuu tänään Joensuun ortodoksiseen kulttuurikeskukseen viettämään seuran 35-vuotisjuhlaa.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›