Lähikosteikko tutuksi

05.09. 13:39

Maailman kosteikkopäivänä 2.9. saattoi tutustua lähikosteikoihin Suomen Riistakeskuksen oppaan johdolla. Kiteellä tutustumiskohteena oli Koposensuo. Oppaana toiminut Reijo Kotilainen kertoi Koposensuon kosteikon olevan ensimmäisiä Riistakeskuksen tuella perustetuista.

Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, kertoi suunnitelleensa Pohjois-Karjalan alueella viisi kosteikkoa, joista neljä on toteutunut. Vuonna 2012 valmistuneen Koposensuon kosteikkoa esittelemässä olivat Kotilaisen lisäksi maanomistaja Esa Hannonen sekä metsästysyhdistysten edustajia. Koposensuon kosteikko on perustettu riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+-hankkeen, maanomistajan sekä Kiteen Metsästysseuran yhteistyönä, niin suunnittelun, rahoituksen kuin toteutuksenkin osilta.

– Majava patosi kahdesti alaojan ja istutuskuusikko kuivui pilalle. Maanomistaja teki tästä omat johtopäätöksensä ja päätti perustaa alueelle kosteikon, Reijo Kotilainen taustoitti.

– 1,3 hehtaarin alueesta noin 0,9 on pysyvää avovesialuetta, jonka syvyys vaihtelee 20-sentistä puoleentoista metriin.

– Lähellä olevilla Tornatorin mailla oli samat ongelmat ja niinpä Tornatorkin näki hyvänä ratkaisuna kosteikon perustamisen. Yhteensä nämä kaksi rinnakkain sijaitsevaa aluetta ovat noin neljä hehtaaria. Tornatorin maiden puolella on metsästysyhdistyksen tekemät pitkospuut, joita pitkin pääsee käymään padolla. Vesi virtaa läpi talven ja alueella asustaakin mm. saukko. Myös hirvet, peurat, joutsenet ja pienemmät vesilinnut ovat löytäneet kosteikon, Kotilainen kertoo.

Life+ -hanke

Kotiseutukosteikko Life+ -hanke kannustaa maaomistajia perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja ympäri Suomen. Hankkeessa on jo perustettu 44 esimerkkikohdetta, yhteis-pinta-alaltaan noin 200 hehtaaria. Kosteikoilla on konkreettista merkitystä lähiluonnolle. Ne vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuille ja muutenkin lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkittävä osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Palautetut kosteikkoelinympäristöt parantavat pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja ovat merkittäviä virkistyskäyttökohteita.

Koululaiset kosteikossa

Vain muutama henkilö oli löytänyt Koposensuolle ja laavukahveille, vaikka opastus oli 6-tieltä alkaen hyvä. Hiljaisuus kuitenkin katkesi ja telkkien uiskenteluhetki keskeytyi, kun Rantalan koulun kolmasluokkalaiset opettajien ja ohjaajien kera saapuivat paikalle. Neljänkymmenen henkilön innokas joukkio sai kosteikkotietoa paikanpäällä ja ainakin oppilaat olivat sitä mieltä, että mukavampi Koposensuolla kuin matikan tunnilla.

– Katso, miten paljon takiaisia jäi kävellessä housunlahkeisiin kiinni, esitteli eräs oppilas.

Monet ehtivät nähdä myös lentoon lähteneen telkkäpariskunnan ja joillain oli tarkkaa tietoa, minkä kokoinen telkänpöntön, jollainen vesialueen lähellä oli, suuaukon tulee olla. Osmankäämit tunnistettiin sujuvasti ja pojat miettivät voisiko kosteikkoaltaissa uida. Kävelykierroksen jälkeen oppilaat paistoivat makkaraa ja söivät eväitä. Kotona kerrottavaa oli reissun jälkeen varmaan kaikilla. Eikä kukaan pudonnut pitkospuiltakaan.

Sari Helin

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›