Kiteeltä voi päästä mihin tahansa

05.03. 07:47

– Kiteellä lukion käyminen ei ole mikään miinus. Täältä voi päästä opiskelemaan ja töihin ihan mihin tahansa. Kannattaa seurata johtotähteä ja valita ammatti, joka innostaa, rohkaisi Pirjo Auvinen.

Hän on ponkaissut Kiteeltä YLE:n politiikan toimittajaksi, ja kävi puhumassa perjantaina lukiolaisille politiikan kiehtovasta maailmasta.

Kiteellä syntynyt ja kasvanut Pirjo Auvinen tosin kävi lukion Helsingissä Mäkelänrinteen lukiossa.

– 70-luvulla Kitee oli kauempana Helsingistä ja muusta maailmasta kuin nyt Internetin ja Facebookin aikana. Kansainvälinen tietoverkko on lähentänyt meitä muuhun maailmaan niin hyvässä kuin pahassa, Pirjo Auvinen korosti.

– Yhä edelleen minussa asuu pieni kiteeläinen. En halua, että minun Kiteestäni puhutaan pahaa, hän naurahti.

Uteliaisuus, kriittisyys ja hyvä kielipää

Nuori Pirjo menestyi hyvin koulussa.

– Koulu kannattaa hoitaa hyvin, sillä hyvällä todistuksella useammat ovet ovat auki, hän evästi lukiolaisia.

Ylioppilas vuosimallia 1980 ei halunnut opiskella opettajaksi eikä palata kouluun. Luontainen uteliaisuus ja hyvä kielipää viittasivat toimittajan ammattiin. Tampereen yliopistoon oli tuolloin mahdotonta päästä ilman työkokemusta ja sitähän ei tuoreella ylioppilaalla ollut.

Laudaturin ruotsista kirjoittanut Pirjo päätti lähteä Ruotsiin ja jäi sille tielleen vuosiksi opiskelemaan toimittajaksi.

– Opiskelkaa kieliä! Nuorena lukiolaisena vieraiden kielten oppiminen on helppoa ja kielitaidolle on aina käyttöä.

Ruotsin jälkeen Tampereen yliopiston ovetkin avautuivat.

Riippumaton toimittaja

Toimittajan työ tempaisi mukaansa, alkuun kesätoimittajan työ, muiden muassa Koti-Karjalassa.

– Siellä oli kivaa. Toimitus oli pieni ja mukava, siellä sai tehdä paljon kaikenlaista. Työ oli toimittajan perustyötä, Pirjo Auvinen muistelee hymyillen.

Tutuiksi tulivat monet erilaiset lehdet Itä-Savo, Aamulehti, Savon Sanomat, Kansanuutiset, Demari.

– Vaikka olen työskennellyt poliittisissa lehdissä, en ole sitoutunut mihinkään puolueeseen, Pirjo Auvinen korosti.

Vuonna 1991 hän aloitti Ylellä.

– Yle on unelmatyöpaikka. Lehdissä työskennellessä tuli kohtalaisen selväksi, että toimittaja voi työskennellä täysin riippumattomasti vain Ylellä ja Helsingin Sanomissa.

Toimittajan ammatti sytyttää hänet edelleen kymmenien työvuosien jälkeen. Työkierto ja mahdollisuus opiskeluun ulkomailla ovat antaneet uusia näköaloja.

– Minulle Amerikka oli musta aukko, en tiennyt siitä oikeastaan mitään, niinpä hain koulutusjaksoa ja lähdin Amerikkaan vuonna 2008 presidentinvaalien alla ja seurasin aktiivisesti kummankin puolueen vaalitilaisuuksia ja kampanjointia.

Matkailua, ulkomailla opiskelua ja työntekoa hän suosittelee kaikille lukiolaisille ja varsinkin toimittajaksi haluaville.

Suomessa poliittinen järjestelmä toimii

Pirjo Auvinen on toiminut Ylellä viime vuodet politiikan toimittajana. Hän seuraa tiiviisti eduskunnan, hallituksen, presidentin ja työmarkkinajärjestöjen toimintaa.

Uutisten lisäksi hän tekee taustoittavia juttuja A-studioon. Tehtävänä on kaivella asioita, jotka ovat uutisten taustoilla.

Nopeat tietoliikenneyhteydet ja uutisten mobiilipalvelut ovat tuoneet omat haasteensa uutistoimintaan. Enää ihmiset eivät välttämättä katso puoliyhdeksän uutisia, vaan uutisvirtaa seurataan pitkin päivää. Uutistaistelu on veristä.

– Uutisvoiton saanut on hetken kingi, Auvinen kertoo.

Eduskunnassa työskentely vaatii toisaalta eduskunnan kunnioittamista instituutiona, mutta uutisointi ja taustoittaminen ei saa olla hampaatonta, sillä päätökset koskevat kaikkia kansalaisia.

– Nämä 200 ihmistä on valittu sinne edustamaan meitä suomalaisia. He ovat tavallaan luokan priimuksia. Viime vaalit osoittivat että, jos asioihin ei olla tyytyväisiä, edustajat vaihdetaan. Järjestelmä siis toimii, niin kuin pitääkin.

Politiikan toimittaja tosin toivoisi Suomen vaaleihin nykyistä suurempaa avoimuutta esimerkiksi tulevan hallitusohjelman osalta. Ruotsissa kansalaiset tietävät jo äänestäessään, millaista hallitusohjelmaa he kannattavat. Suomessa äänestäjien tahto saattaa hukkua kompromisseihin.

Oppilaat saivat tehdä Pirjo Auviselle kysymyksiä. Häneltä tiedusteltiin, miten Wikileaksiin suhtaudutaan Ylessä.

– Wikileaks ja muut tietovuodot ovat olleet erittäin hyödyllinen. Se on avannut silmät, Auvinen vastasi.

A-studion tuottaja Matti Virtanen puolestaan oli tehnyt kysymyksiä Kiteen lukiolaisille tulevaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevää kaksituntista A-studiota varten. Kysymykset koskettivat Venäjää ja nuorten asenteita naapurivaltiota ja sen kieltä kohtaan.

Vain neljä paikalla olleista lukiolaisista opiskelee venäjän kieltä.

Vili Kostamon mukaan Venäjä on Suomelle mahdollisuus esimerkiksi Suomen matkailulle. Käsillä oleva Ukrainan tilanne ja Venäjän sotilaallinen valmistautuminen mietityttivät nuoria, mutta varsinaista uhkaa siitä ei arveltu olevan Suomelle.

Riitta Makkonen

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›