Keski-Karjalan Minkki Oy kasvatti parhaan minkkierän

12.10. 13:46

Itä-Suomessa ei ole osattu hyödyntää turkiseläintuotantoa. Pohjanmaalla turkikset ovat monelle kunnalle suurin tulonlähde. Turkistuottajien valtakunnallinen tunnustuspalkinto tuli tänä vuonna Kesälahdelle. Keski-Karjalan Minkki Oy sai sen parhaasta minkkierästä.

Keski-Karjalan Minkki Oy:n taustalla ahertavat veljekset Pentti ja Heikki Lipsanen. Varmossa sijaitseva yritys toimii jo toisessa sukupolvessa. Kerttu ja Onni Lipsasen pienestä kasvattamosta liikkeelle lähteneen yrityksen turkistuotanto käsittää 13 500 eläintä, joista muutama sata on supia ja loput minkkejä.

Vuoden paras minkkierä -tunnustus luovutettiin yrittäjille valtakunnallisessa nahkanäyttelyssä. Tunnustusta tavoitteli lähes 200 minkkierää. Yhteen erään kuuluu 12 eri nahkaa.

Valinnan parhaista nahoista tekevät niitä jälleenmyyntiin lajittelevat henkilöt. Kaikkiaan nahkanäyttelyssä oli ketun, suomensupin ja minkin turkiseriä yli 450 kappaletta.

– Turkistuottajien keskuudessa tunnustus arvostetaan todella korkealle. Meille palkinto oli ensimmäinen, joten sen saaminen tuntuu erikoisen mukavalta.

– Tämä ei ole tunnustus, jonka jokainen saa vuorollaan. Sen saaminen perustuu vain ja ainoastaan turkisten hyvään laatuun. Siksi arvostelijoina ovat alan ammattilaiset, jotka käsittelevät nahkoja työkseen, Pentti ja Heikki kertovat.

– Valtakunnallisen toiminnan taustalla on suomalainen turkishuutokauppayhtiö Saga Furs Oyj. Se on ainoa julkisesti pörssissä noteerattu yhtiö maailmassa.

– Toiminta ulottuu turkisten kasvattajista ja nahkojen toimittajista vaatetusteollisuuteen ja kansainvälisiin muotitaloihin, yhtiön hallituksessa mukana oleva Pentti Lipsanen kertoo.

Lipsasilla menossa 43. kasvatuskausi

Keski-Karjalan Minkki Oy on laajentanut toimintaansa koko olemassaolonsa ajan.

– Töitä on riittänyt. Oman työpanoksen lisäksi yhtiöllä on yksi vakituinen työntekijä, Tuomas Kohonen, sekä 3-4 kiireapulaista. Viime vuodet ovat turkisalalla olleet hyviä. Mm. meidän liikevaihtomme tulee tällä tilikaudella tuplaantumaan.

– Vahinko vaan, ettei turkistuotantoa ole Itä-Suomessa ja varsinkaan Keski-Karjalassa osattu hyödyntää. Meillä on paljon tuotantoon soveltuvia tiloja, joita on aikanaan viljelty ja nyt rakennukset ovat tyhjillään. Turkiseläinten pääruokaa, kalaa, järvet ovat täynnä. Puhutaan jopa roskakalaongelmasta.

– Turkiseläinten kasvattaminen ei ole pelkästään kasvattamista. Siihen liittyy paljon välillisiä toimia, kuten häkkituotantoa ja rakentamista. Kaikki nämä yhdistettynä Keski-Karjalaankin saataisiin uusia työpaikkoja runsaasti ja varsin nopeasti.

– Edelleen on muistettava, että kaikki turkiksista saatava tulo kotiutetaan ulkomailta. Se tulee lähes kokonaan euroalueen ulkopuolelta Venäjän ja Kiinan markkinoilta, Lipsaset muistuttavat.

Pohjanmaa hyvä esimerkki

Lipsaset nostavat esille Pohjanmaan, missä turkistuotanto on kova sana niin työllistäjänä kuin veromaksajana.

– Pohjanmaalla kasvattamot tekevät tiivistä yhteistyötä. Se näkyy myös tuloksissa. Monissa alueen kunnissa turkistuottajien kunnille maksamat verot ovat kärkipäässä.

– Suurimman suhteellisen hyödyn on saanut Uusikaarlepyy, jossa parhaimpina vuosina noin 20 prosenttia verotuloista on tullut turkiselinkeinon kautta.

– Samaa asiaa voisi lähteä toteuttamaan Keski-Karjalassa. Itse olen puhunut paitsi yhdestä Keski-Karjalan kunnasta, myös oman toimialani kehittämisestä.

– Kesälahden ja Kiteen kuntaliitospuheiden perusteella sain kesälahtelaisvihaisen henkilön maineen, kun olen kertonut näkemyksistäni. Ilmeistä on, että asiat opitaan vasta kantapään kautta, kun totuus tulee eteen, Pentti Lipsanen sanoo.

Veljekset ottavat kantaa myös yritystoimintaan Suomessa.

– 1970-luvulla raha oli tiukassa. Sitä ei saanut edes pankista kuin monien vakuuksien kautta. Nyt tilanne on muuttunut. Yrittämiseen saadaan apua joka suunnalta. Onko asia kenties tullut liiankin helpoksi? Huomioitavaa kuitenkin on, ettei tarhausalalle ole nuorilla kiinnostusta.

– Kieltämättä työmäärä alalla on suuri. Kun puhutaan eläimistä, läsnäolo on välttämätön. Tarhausalalla se lienee jopa perinteistä maataloutta sitovampaa. Siksi luottamus työntekijöihin on oltava kohdallaan.

– Suomessa on lisäksi muutamia ongelmia, jotka kohtelevat yrittäjiä varsin rajusti. Yksi ja tärkein asia on verotus. Tähän epäkohtaan pitää puuttua ja muistaa, että yrittäjien kautta tämä maa saa toimeentulonsa.

– Kaikki riippuu luonnollisesti päättäjistä. Onnistummeko saamaan yrityshenkisiä ihmisiä oikeille paikoille. Seuraava näytön paikka meillä jokaisella on tulevat kunnallisvaalit, suorasanaiset yrittäjät korostavat.

Tuomo Flinkman

KESKUSTELUA AIHEESTA (1 kommenttia)

Vastaa
Suuret Onnittelut!

Kirsi Hirvonen | 12.10.2012 21:03

Teidänlaisenne yrittäjät voivat olla esimerkkinä meille kaikille. Ala ei ole helppo. Leppoisaa talven odotusta ja paljon onnea!

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä, tutustu ja lue aiheesta lisää.

NÄKÖISLEHTI ›

Siirry näköislehteen alla olevasta linkistä, jos sinulla on Lehtiluukun tunnukset.

NÄKÖISLEHTI ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›