Tervoset ovat Suomen suurin luomuhunajantuottaja. Yhteensä 700 pesän suojiin mettä kuljettaa parhaan satokauden aikana yli 42 miljoonaa mehiläistä. Metsämesi -tuotemerkillä myydyn hunajan mehiläiset valmistavat pääasiassa metsäkukista.
Metsäkukkahunajan lisäksi Tervoset ottavat talteen erilaisia lajihunajia.
– Pääasiassa kyseessä on tattari- ja kanervahunaja. Periaatteessa hyvänä kesänä olisi mahdollista saada talteen peräti kuutta erilaista lajihunajaa, Harri laskee.
Tervoset keräävät mehiläispesistä hunajan lisäksi talteen mehiläisvahaa ja propolista eli mehiläiskittivahaa. Suunnitelmissa on myös siitepölyn kerääminen.
– Käytämme itse paljon hunajaa. Siitä saa esimerkiksi valmistuotteita parempaa urheilujuomaa pitkäkestoiseen liikuntaan. Juoman tehoa on tutkittu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin testauksilla ja tulokset ovat olleet erittäin hyviä.
– Vaikkapa laturetkelle mukaan sopii juoma, joka kantaa nimeä mehiläisenpisto. Siihen tulee 2 reilua ruokalusikallista hunajaa, 0,3 dl vastapuristettua sitruunamehua tai sitruunamehutiivistettä, ¼ tl suolaa ja 9 dl vettä.
– Hunaja ja sitruunamehu sekoitetaan ensin, sitten lisätään vesi ja suola. Juoma sekoitetaan ja jäähdytetään kylmäksi, neuvoo Pirjo.

Luonnollinen
siirtymä luomuun

Tervosten tie harrastelijoista Vuoden mehiläistarhaajiksi on vienyt yli 30 vuotta.
– Kaikki alkoi siitä, kun asuimme vielä Kotkassa. Lenkkipolun varrella oli tutun kellosepän omistamat mehiläispesät.
– Ne alkoivat aina silmiin osuessaan herättää kiinnostusta ja johtivat lopulta omien pesien hankintaan harrastusmielessä, Harri muistelee.
Työksi mehiläiset ja hunaja muuttuivat 1980-luvun puolessa välissä. Tuotanto vaati tiloja ja ensimmäinen halli rakennettiin Pirjon kotitilalle 1987. Pirjon ja Harrin nimiin tila siirtyi -92. Tuolloin tilalla kasvatettiin vielä lihasikoja.
– EU:n myötä sioista luovuttiin ja keskityimme entistä tiiviimmin mehiläisiin. Samalla siirryimme luomuviljelyyn, jolloin oli luonnollista siirtyä myös mehiläisten hoidossa luomutuotantoon, Pirjo kertoo.
– Tuohon aikaan yleinen käsitys oli vielä, ettei luomuhunajan tuotanto ole mahdollista. Tämä johtui siitä, että mehiläisten loispunkkien torjuntaan luultiin tarvittavan välttämättä synteettisiä lääkkeitä. Me olimme asiasta toista mieltä.
Tervosten toisinajattelu kannatti ja monet muutkin tuottajat ovat seuranneet heidän esimerkkiään, kun punkit tulivat resistentiksi synteettisille lääkkeille. Luomutuotannossa mehiläisten punkkientorjunta ja lääkintä tapahtuu orgaanisin keinoin.
– Luomutuotanto on tiukemmin valvottua kuin tavanomainen. Luomulaatu varmistetaan pesien sijoittelulla luomutuotannon ja metsäkukkien ääreen. Mehiläisten talviruokintaan käytetään luomusokeria.
Pesien sijainti tulee olla yli kuuden kilometrin päässä saastelähteistä. Tämä on kokonaisuudessaan hyödyllistä, sillä mehiläisiä hoidetaan luomussa tarkemmin ja koko ajan ajatellen ongelmien ennaltaehkäisyä. Lisäksi Tervosilla on toiminnassaan vahvasti mukana kestävän kehityksen periaatteet.

Geenimanipulaatio
suuri uhkakuva

42 miljoonan työntekijän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja asuinoloista huolehtimisen, hunajan linkousten ja purkitusten lisäksi Tervoset ovat aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa ja kehittävät omaa sekä muiden tuottajien ammattiosaamista.
Pirjo on ollut Suomen Mehiläishoitajien Liiton johtokunnan toiminnassa mukana jo 13 vuotta. Molemmat ovat aktiivisesti mukana Pohjois-Karjalan alueyhdistyksen toiminnoissa, minkä ohella he toimivat kouluttajina ja neuvojina alan muille tuottajille.
– Olemme olleet usein esillä eri messuilla ja käymme säännöllisesti alan kansainvälisissä seminaareissa ja koulutuksissa.
– Olemme myös ottaneet valtakunnallisissa lehdissä kantaa ja pyrkineet vaikuttamaan maamme maatalouspolitiikkaan, jossa mehiläisillä on suurempi rooli kuin usein ajatellaankaan.
– Mehiläisistä on viljelylle kuusi kertaa suurempi taloudellinen hyöty pölyttäjinä kuin mitä niistä saadaan hunajantuotannossa. Maailmalla havahduttiin mehiläisten merkitykseen jokin aika sitten, kun tapahtui suuria mehiläiskuolemia ja sitä kautta koettiin katovuosia puutteellisen pölytyksen vuoksi.
Mehiläiskuolemia tutkittaessa taustalta löytyivät ihmisen aiheuttamat syyt. Vakavimmat ongelmat mehiläisille olivat ehkä aiheutuneet GMO-kasvien ”arvottomasta” siitepölystä ja siementen peittausaineista.
– Geenimanipulaation yleistyminen voi tehdä suurta tuhoa kaikelle tuotannolle, jos pölyttävät hyönteiset heikkenevät ja jopa kuolevat sen seurauksena.
– Lisäksi se uhkaa tuhota luomutuotantomahdollisuuden kokonaan. Me yritämme herätellä päättäjiä ymmärtämään tilanne ja haluamme yrittää vaikuttaa asioihin nyt, kun on vielä tehtävissä jotakin, Tervoset painottavat.