|
Sorvin Pirkon synnyinkoti sijaitsee Luosojoen suusta katsoen
Väärälahden vastarannalla. Pirkko on joutunut läheltä seuraamaan
lahden tilan muuttumista ja nähnyt, kuinka puhtaasta, kirkkaasta ja
kovapohjaisesta lahdesta tuli samea, uima- ja käyttökelvoton, lietteen
peittämä ja välillä jopa haiskahtava.
Joen suulle on Valkeasuolta valuneista maa-aineksista kasvanut uusi
hetteikköniemi, jota ei Väärälahdessa aiemmin ollut.
– Meidän rannassa pidettiin aikanaan uimakouluja ja kunta osti
vierestä maata yleistä uimarantaa varten. Meidän lapset eivät enää ole
voineet uida lahdessa, joten se kertoo paljon siitä, kuinka pitkään
kehittyneestä ongelmasta on kyse, Pirkko kertoo.
Koko Väärälahden rantojen omistajakunta huolestui lahden tilasta ja
nousi takajaloilleen siitä, miten Valkeasuon kuivatusvesien mukana
tuoma liete alkoi vallata lahtea. 1990-luvulla rantojen asukkaat ja
omistajat alkoivat tehdä kirjelmiä. joissa vaadittiin Vapoa korjaamaan
lahdelle aiheutuneet vahingot.
Lopulta asia päätyi Vaasan hallinto-oikeuteen. Vuonna 2009 oikeuden
päätöksellä Vapo määrättiin ruoppaamaan lahti.
– Moni sanoi meille, että taistelemme turhaan. Nyt tuntuu todella
hyvälle, kun ruoppaus on vihdoin alkanut. Työ, jota monet tekivät
järven eteen, ei ollut turhaa.
– Olisi kamala ajatella, että meidän aikana pilattaisiin vesistö ilman
että sille edes yritettäisiin tehdä korjaavia toimia. Ei sellaista
perintöä voi jättää tuleville polville, Pirkko pohtii.
Lopputulos
on arvoitus
Viime viikolla lahdella alkaneen imuruoppauksen piti tapahtua oikeuden
alkuperäisen päätöksen mukaan jo vuosi sitten. Vapo ei kuitenkaan
saanut hankittua läjitysmaata lietteelle ajoissa ja sai tämän johdosta
vuoden lisäaikaa ruoppauksen toteutukselle.
Lahtea ruopataan nyt seitsemästä eri kohdasta. Ruopatuksi tulee
pinta-alaltaan vain pieni osa lahtea.
Pohjassa oleva liete imetään ja siirretään putkia pitkin maalla
oleviin geotuubeihin. Geotuubit ovat kooltaan 250 neliömetrin
suuruisia ja pari metriä korkeita ”pusseja”, joihin maa-aines jää
sisälle ja vesi valuu takaisin järveen.
Arvioiden mukaan ruoppauksessa poistetaan 20 000 kuutiota
turvelietettä, mutta todellinen määrä selviää vasta työn edetessä.
Lahden lietteen määrän mittaukset, joihin arviot nyt perustuvat, ovat
jo vuodelta 1999. Tuolloin lahdessa arvioitiin olevan yhteensä 700 000
kuutiota pääosin Valkeasuon turvetuotantoalueelta valunutta
maa-ainesta.
Sorvien rannasta vähän matkaa ulapalle päin oli tuolloin 6,3 metrin
paksuinen kerron lietettä ja 100 metriä rannasta lietteen paksuus oli
8,4 metriä. Sitä, kuinka paljon vuoden -99 jälkeen on lietettä ehtinyt
kertyä lisää, ei tiedä varmaksi kukaan.
Nyt ruoppaus tehdään niin, että lietettä poistetaan määrätyiltä
alueilta vain sen verran, että oikeuden mukainen veden syvyys
lietekerroksen päällä toteutuu.
– Kaikki me mietimme ja epäilemme sitä, että ruopatun ”kuopan”
raunioilta lankeaa lietettä tilalle ja tilanne ei juurikaan muutu,
Pirkko myöntää.
– Mutta toisaalta uskon, että kaikki kiintoaines, mitä sieltä nyt pois
saadaan on hyväksi lahden tilalle. Ruoppauksen todellinen vaikutus on
vielä arvoitus. Pääasia, että tehdään edes jotain tilanteen
korjaamiseksi!
Ruoppauksen alkamisen ja työvoiton saamisen iloa varjostaa tieto
siitä, että Vapolla on menossa lupamenettelyt uusien
turvetuotantoalueiden suhteen. Jos suunnitelmat toteutuvat, tulee nyt
ruopattava lahti saamaan osansa myös uusien alueiden kuivatusvesistä
tulevista haitoista. Rantojen omistajien näkökulmasta yksi erä on
voitettu ja uudet taistot Väärälahden tilan puolesta ovat alkaneet.
|
|
