Henri Laakkonen on 17-vuotias lumilautailijan alku. Menestystä on tullut kotimaassa ja kansainvälisissä kisoissa. Hän opiskelee Sotkamon urheilulukiossa.
– Hyvää kuuluu, kun on kesäloma. Ei tarvitse käydä koulussa. Saa skeitata ja reissata, Henri iloitsee.
Skeittauksesta on hyötyä myös lumilautailuun.
– Se parantaa tasapainoa ja jalat toimii paremmin.
Viime kausi meni Henriltä osittain ohi, sillä kauden alussa häneltä murtui selkä.
– Oltiin Itävallassa ja viimeisenä päivänä murtui selkä. Sain kolmen kuukauden liikuntakiellon, Henri kertoo.
– Laskupäiviä tuli vain neljäkymmentä. Se on nimittäin aika vähän.

Menestystä
maailmalta

Loukkaantumisesta huolimatta hän voitti Youngster-kiertueen kokonaiskilpailun Suomessa.
– Pääsin Tsekkiin Rookie Fest- kiertueen osakilpailuun ja voitin sen. Sain osallistumisoikeuden myös Itävallan finaaliin, Henri muistelee kauden satoa.
Onni ei kuitenkaan ollut suotuisa, sillä lautailijan käsi meni sijoiltaan.
– En voinut osallistua kisaan Itävallassa. Laskin vielä parissa tapahtumassa keväällä.
Valokuvaus kuului harrastuksiin ennen. Nyt siihen ei ole aikaa
– Soitan kitaraa lumilautailun lisäksi, Henri kertoo.
Henri kuuluu Suomen lumilautailun junnumaajoukkueeseen.
– Meitä on 15. En tiedä onko se kova taso vai ei, hän vähättelee.
Elokuussa suuntana on Uusi-Seelanti.
– Voitin 700 euron matkalahjakortin Youngster-kisasta. Päätin käyttää sen kuukauden reissuun, Henri kertoo. Uudessa-Seelannissa on edessä junnujen MM-kisat.
– Menen ihan lomailemaan sinne. Siistiä nähdä, millaista siellä on.

Joustavaa
koulunkäyntiä

Palkintoja on kertynyt aina pyöristä kelloihin. Sponsoreita on jo useita.
Tänä kesänä Henri täyttää 18. Ensi syksynä alkavat ylioppilaskirjoitukset. Lakki on tarkoitus hankkia neljässä vuodessa. Urheilulukio mahdollistaa lautailun, koska koulunkäynti on joustavaa. Omasta lajista saa kursseja, mikä auttaa lukion läpikäymistä.
– Opettajat ovat ressinä välillä, kun en ole koulussa. Tekee tehtävät niin kyllä se siitä, hän kertoo. Keväällä hän ei päässyt kaikille tunneille.
– Kahdessa viimeisessä jaksossa olin kuusi tuntia per kurssi paikan päällä.
Yksi kurssi sisältää normaalisti kolmisenkymmentä tuntia.
– Vuokatissa viihtyy hyvin, koska kaverit on lähellä. Siellä on hauskaa, Henri selittää. Kämppäkaverin kanssa on kuulemma aina hyvä meno.
– Skedeparkki, kuntosali ja rinteet ovat hyviä, hän lisää.
– Kiteessä parasta on kotipiha, Henri toteaa. Talvisin hän ei pääse kotiin kuin pari kertaa. Tänä kesänä suuntana on joko kaivos Vuokatissa tai apulaisen pesti Likolammella. Kesätyöt eivät ole vielä varmistuneet.

Ei stressiä

Lumilautailun hän aloitti kymmenen ikävuoden paikkeilla.
– Lautailu on minulle tärkeä juttu. Kisoissakaan ei tarvitse stressata, kun on niin rento meininki, Henri kertoo.
Lumilautailu on ja pysyy, vaikka vastoinkäymisiä tulee. Henri joutui käymään selkäkipujen takia lääkärissä Helsingissä. Välilevyissä saattaa olla vikaa.
– Lumilautailu verottaa, kun tulee loukkaantumisia. Joku kysyi miten uskallan, mutta vastasin mikäpäs siinä.

Omaksi iloksi

– Olisi kiva olla ammattilaskija, kun ei oikein muu kiinnosta, Henri toteaa.
– Mitä sitä kouluja käymään, jos laskeminen sujuu. Olen tämmöinen vätys eikä työnteko innosta, hän naurahtaa.
Henrillä ei ole suurempia tavoitteita, vaikka lumilautailu-ura on haave.
– Omaksi iloksi lasken ja katsoo mitä siitä tulee.


Kaisu Salminen