Kun tulee puhetta puuveneen parhaista puolista, Kalle mainitsee ensimmäisenä iän. Mäntylautainen puuvene kestää kunnollisella hoidolla 50-90 vuotta. Siis karkeasti ihmisiän.
– Jos venettä ei huolleta, sen saa kulutettua nopeastikin. Puuvene kannattaa tervata ainakin alkuvuosina joka kevät ja sen jälkeenkin vielä sopivan säännöllisesti, Kalle muistuttaa.
Aallokossa vakaa
Kalle Sarkkinen sanoo, että puuvene on aallokossa vakaa eikä se ole pakkasilla liukas lasikuituveneen tapaan. Puuvene ei ole myöskään ongelmajätettä käyttöiän loppuessa.
Kalle mainitsee, että hän on myös korjannut lukuisia puuveneitä.
– Ei puuvenettä tarvitse hylätä, jos siitä joku lauta lahoaa. Ne voi vaihtaa helposti uusiin ja jatkaa taas veneen käyttöikää. Venelautojen lisäksi myös perä tai kokkakin voidaan uusia, hän opastaa.

Uudet
työskentelytilat

Kalle työskenteli aikanaan Kaskella 12 vuotta. Siellä veneiden ja airojen valmistus tulivat tutuiksi.
Viime syksynä pihapiiriin valmistuneissa uusissa tiloissa on seuraavan puuveneen valmistus aluillaan. Veneellä tulee olemaan pituutta 5,5 metriä ja leveyttä 1,6 metriä. Aikaisemmat tilat eivät mahdollistaneet aivan näin suuren veneen valmistusta. Kallen apuna veneiden teossa on hänen poikansa Ilkka.
Puuveneessä haastavin työvaihe on ensimmäisen laudan asentaminen. Taivutustyössä mäntylaudankin joutuu yleensä kastelemaan.
Valmisteilla olevaan veneeseen taivutellaan 11-12-millistä mäntylautaa. Veneiden lautapuuksi ei kelpaakaan mikä tahansa puu. Männyn tulee olla kasvanut mahdollisimman hitaasti ja sen kaatoajallakin on puun laatuun oma merkityksensä.

Kevät parasta
tervausaikaa

Valmis vene imeytetään useampaan kertaan pellavaöljyn ja petroolin seoksella. Lopuksi vene tervataan kotimaisella erikoiskantotervalla. Kevät on parasta tervaamisaikaa. Kevättä odotteleekin varastotiloissa useita veneitä.
Kalle on valmistanut veneitä männyn lisäksi vanerista, kuusesta ja haavasta.
– Kuusesta saa kevyen veneen. Työtä lisää se, että kuusilautojen oksat joutuu paikkaamaan molemmilta puolilta. Lisäksi kuusilauta vaatii taivutustyössä kastelua, koska se on haprakampaa.
Kalle on valmistanut eniten mäntylautaisia puuveneitä. Seuraavalla sijalla ovat vaneriveneet, joita on helpoin tehdä. Varastossa odottaa myyntiä pari valmista haapavenettä.