|
Kesälahden kirkkopihassa seisoo vanha kellotapuli,
joka taitavan entisöinnin ansiosta tulee seisomaan paikallaan vielä
monien sukupolvien ajan.
Kellotapulin ylänivelen paanut korjattiin seurakunnan ja
seurakuntalaisten toimesta viime vuosikymmenen alussa. Alanivelen
paanut uusittiin ja ulkomuoto korjattiin alkuperäiseen malliin
Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hallinnoiman Paanunveistäjät
-hankkeen voimin vuosina 2005-2007.
Hanke oli yksi merkittävimmistä restaurointiprojekteista Euroopassa.
Sille myönnettiin yksi neljästä 10 000 euron arvoisesta Europa Nostra
pääpalkinnosta.
Palkintolautakunta arvosti erityisesti tiukkaa monitieteistä
metodologiaa ja taitavaa käsityötä. Palkintolautakunnan mielestä tällä
varmistettiin, että kellotapuli säilyy ainutlaatuisena esimerkkinä
eurooppalaisesta puurakennusperinteestä.
Haasteellinen tehtävä
Paanunveistäjät -hankeen tavoitteena oli tuottaa tietoa paanukattojen
korjaukseen ja ylläpitoon liittyvistä menettelyistä. Hankkeessa
annettiin restaurointikoulutusta, jossa koulutettiin paanunveistäjiä
ja veistettiin harjoitustyönä osa tapulin katon korjauksessa
tarvittavista paanuista.
Koulutettavina olivat Timo Kontkanen, Marko Paakkunainen, Olli
Hirvonen ja Voitto Karvinen. Heidän mielestään paanukaton uusiminen ja
tapulin restaurointi oli todella haasteellinen tehtävä.
– Paanuprojekti kesti melkein vuoden. Oppia ei löytynyt mistään
kirjoista ja eniten paanukaton tekemiseen kouluttikin itse työ.
– Kyllä se vaatikin paljon pähkäilyä ja porukalla tuumailua, miten
mikin kohta tehdään. Vaikka paanut sahattiin sirkkelillä, ne kuitenkin
viimeisteltiin kirveellä.
– Jokainen paanu piti erikseen mitata, että ne sai sopimaan oikeille
paikoilleen. Oli mielenkiintoista nähdä työn jälki ja kuvitella
minkälaisille vehkeillä ne ennen olivat niitä tehneet, Timo Kontkanen
sanoi.
Marko Paakkunaisen mielestä projekti oli erittäin mielenkiintoinen.
Hänestä sen teki mielenkiintoiseksi se, että siinä näki vanhojen
puurakentajien taidot, miten osattiin tehdä kestäviä rakennuksia.
– Paanukatto on todella kestävä ja kaunis, mutta kestääkseen se vaatii
säännöllistä huoltoa. Niitä voisi tehdä nykyisinkin sellaisiin
rakennuksiin, joissa ei ole savupiippua, hän sanoi.
Miesten mukaan paanunveistäjille opetettiin myös sepän taitoja
taidetakoja Timo Tuomalan opastuksella. Noin 85 prosenttia katon
käsintaotuista nauloista saatiin oikaistua ja tervattua ja käytettyä
uudelleen.
Arkkitehtooninen timantti
Europa Nostra mitalin paljastustilaisuus oli Kesälahden kirkkopihassa
torstaina. Mitali on kiinnitettynä vanhan kellotapulin seinään, missä
se on kansalaisten ja tulevien polvien nähtävänä.
Mitalin paljasti Europa Nosra valtuuston jäsen arkkitehti Thomas
Willoc Norjasta. Hänen mielestään Kesälahden kellotapuli on pieni
arkkitehtoninen timantti yksityiskohtineen ja sen olennainen osa on
sen paanukatto.
– Tämä on ainutlaatuinen, ihmeellinen kellotorni. Ei koko ratkaise,
vaan se tapa, millä se on tehty. Paanujen teko on hyvin tarkkaa työtä,
sillä jokainen paanu pitää erikseen mitata. Esimerkin voima on
palkinnon motto.
– Te täällä Kesälahdella olette onnistuneet restauroimaan tämän
tapulin hienolla tavalla. Se on hyvänä esimerkkinä vastaavanlaisia
hankkeita suunnitteleville. Se on eurooppalainen maamerkki, jota
voidaan ihailla, katsoa ylöspäin, Willoc hehkutti.
Miellyttävä yllätys
Kansalaisjuhlaksi muodostuneen mitalin paljastustilaisuuden
järjestivät Kesälahden seurakunta ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus,
jotka olivat myös toteuttamassa tapulin korjaushanketta.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pauli Tuhkanen totesi, että
Kesälahdella on oltu iloisesti yllättyneitä vanhan tapulin saamasta
Euroopan kulttuuripalkinnosta.
– Tämä rakennus on meille Kesälahden seurakuntalaisille ollut hyvin
arvokas ja on sitä edelleen. Olemme kiitollisia, että tämä säilyi,
vaikka ristikirkko paloi sodan aikaan.
– Olemme kiitollisia rakentamiseen osallistuneille, erityisesti Hannu
Piipposelle sekä rahoitukseen osallistuneille ympäristöpiirille ja
kirkkohallitukselle, Tuhkanen kiitti.
Esimerkki koko Euroopalle
Ympäristöministerin terveiset toi kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän
antoi tunnustusta Kesälahdelle ja koko Pohjois-Karjalalle, jossa on
erittäin vahva arvostus kulttuuriympäristöä kohtaan.
– Rakennuskannan ja maisemien ylläpito on vaativa tehtävä, mutta siinä
avautuu myös työmahdollisuuksia. Olette päässeet Euroopan
kärkikaartiin. Teistä tulee nyt esimerkkejä muulle maalle ja koko
Euroopalle, Pokka sanoi.
Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva järjestö,
joka toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin, Euroopan
neuvoston ja Unescon kanssa. Järjestö on kulttuuriperintöä vaalivien
yhdistysten liitto.
Europa Nostralla 225 jäsenjärjestöä eri puolella Eurooppaa. Europa
Nostran valtuustossa on yksi jäsen joka jäsenmaasta. Muun muassa
arkkitehti Thomas Willoc on Norjan jäsen valtuustossa. Suomesta
valtuustossa on jäsenenä arkkitehti Markus Bernoulli Raumalta.
|
|
