Koti-Karjalan 50 -juhlavuoden viimeisin uutuus on sähköinen Koti-Karjala. Se ei ole tarkoitettu kilpailemaan nykyisen paperisen lehden kanssa. Päinvastoin, lisäämään palvelua. Kehittämisasia on ollut lehtiyhtiön harkinnassa siitä saakka, kun näköislehtien kehittäminen maassamme käynnistyi. Tässä työssä paikallislehtemme on edennyt etujoukoissa.
Työlle ovat olemassa luonnolliset perusteet. Merkittävä määrä keskikarjalaisia asuu globaalitalouden vuoksi ulkomailla. Heidän lisäksi ulkomaan osoitteista löytyy muitakin muuttajia: opiskelijoita, väliaikaisesti sijoittuneita, ministereitä, EU-virkailijoita...
Edellä mainittujen syiden lisäksi kotiseudun oma lehti on ollut houkutteleva lahjana ulkomaan tuttavalle. Tämä lahjaidea on monissa tapauksissa valitettavasti jäänyt idea-asteelle.
Postikulut ulkomaille nousevat ylisuuriksi. Tästä asiasta kannattanee käynnistää keskustelu siellä, missä maksuista päätetään ja varsinkin sillä, missä postimaksuista nautitaan osinkotulojen muodossa. Lehdistö on tehnyt voitavansa.
Näköislehden tuominen markkinoille on etu ulkomaan tilaajille. Se vähentää merkittävästi tilaushintaa, vaikka jääkin kalliimmaksi kuin kotimaahan toimitettava paperilehti.
Etuja on toki muitakin. Lehti on luettavissa Internetin välityksellä ilmestymispäivänä. Viivästymisongelma säilynee edelleen paperisen lehden jakelussa. Se tulee levikkialueen ulkopuolelle päivän-pari viiveellä. Vaihtoehtona tässä asiassa on uusi näköislehti, kun vain netti toimii.
Lehtityö vaatii jatkuvaa seurantaa. Siksi Koti-Karjalassa tähtäin on asetettu tulevaisuuteen ja uusien haasteiden vastaanottamiseen. Näköislehti on yksi toteutuneista haasteista.
Lehden tekijöille innostusta työhön ovat antaneet näin taantumankin aikana tilaajat. Muun muassa juuri valmistumassa oleva levikintarkastus lupaa mukavaa luettavaa.
Keski-Karjalan oma paikallislehti Koti-Karjala rakentuu monista tekijöitä. Omistajina taustalla ovat kolme kotiseutuyhdistystä sekä neljä kuntaa. Monien palveluiden tuottajana lehti palvelee lukijoidensa välityksellä talousaluetta ja sen yrityselämää.
Me kaikki tarvitsemme toisiamme!