Vuodesta 1970 lähtien toiminut tehdas joutui turvautumaan saneerausmenettelyyn viime vuoden toukokuussa, jolloin asiasta käytiin alustava neuvottelu velkojien kanssa. Varsinaisen saneerausohjelmaehdotuksen yhtiö jätti käräjäoikeudelle lokakuussa.
Toimitusjohtaja Sakari Wallinin mukaan ohjelma vahvistui velkojien äänestyksessä.
– 90 prosenttia kaikista velkojista ja peräti 97 prosenttia äänestäneistä velkojista asettui tukemaan laadittua saneerausohjelmaa.
– Nyt puhutaan todella mittavasta saneerauksesta. Meille yhtiönä velkojien antama luottamus ja käräjäoikeuden vahvistama ohjelma ovat tervetulleita päätöksiä.
– Päätös on samalla merkittävä koko seutukunnalle, tarjoaahan tehdas työtä 85 henkilölle sekä noin kymmenelle aliurakoitsijalle. Myös yrityksemme välilliset vaikutukset ovat Kiteen seutukunnalle merkittävät.
Myös tehtaan työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat luottamusmiehet Pekka Pakarinen ja Marko Toropainen vahvistavat työnantajansa näkemykset.
– Tieto yrityssaneeraukseen pääsystä on otettu henkilökunnan keskuudessa vastaan erittäin myönteisesti.
– Puoli vuotta on ollut pitkä aika odottaa lopullista päätöstä tehtaan tulevaisuudesta. Välillä puhuttiin jo vakavalla sävyllä, mutta toisaalta uskottiin myönteisempään tulevaisuuteen.
– Yleinen taloustaantuma ja sitä kautta heijastunut tuotannon väheneminen lomautuksineen eivät lannistaneet henkilöstöä. Yleensä taantuman jälkeen koittaa nousukausi. Meidän alalla nousukausi näkyy rakennustoiminnan vilkastumisena, josta on selviä merkkejä olemassa.
– Edelleen tehdas on kokoluokassaan merkittävä laitos valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, joten toiminnan jatkumisen suhteen vaakakuppi kallistui henkilöstön keskuudessa parempien odotusten puolelle, Pakarinen ja Toropainen kertovat.

Toimintoja
sopeutettu

Saneerausprosessin aikana yhtiössä on tehty rakenteellisia muutoksia.
– Olemme luopuneet Keuruulla toimivasta Tiwi Oy:n kalustekomponenttiliiketoiminasta siten, että omistamme siitä enää 25 prosenttia.
– Uudeksi pääomistajaksi tuli TNC Group Oy. Tiwi Oy käyttää komponenttivalmistuksessa lastulevyä, jota toimitamme noin 10 000 kuutiota vuodessa.
– Lisäksi luovuimme Iso-Britanniassa toimivasta myyntiyhtiö Puhoswood Ltd:stä. Vastaavasti olemme panostaneet toimintaamme pohjoismaissa. Mm. Ruotsiin palkkasimme oman myyntijohtajan.
– Venäjä on edelleen kysymysmerkki. Tällä hetkeä lastulevyn vientiä Venäjälle rajoittavat paitsi ostajamaan merkittävät talousongelmat myös 20 prosentin tuontitulli.
– Lisäksi Venäjällä on peruslastulevyn tuotantoa itsellä. Toisaalta ”rajattomilla” markkinoilla on kysyntää erikoistuotteilla, kun Venäjän ostovoima lähtee kasvuun, Wallin sanoo.

Rakentaminen
lähtenyt käyntiin

Toimitusjohtaja Sakari Wallinin mukaan rakentamisen lisääntymisestä on Suomessa selviä merkkejä.
– Tiedossa on, että omakoti- ja rivitalojen rakentaminen on vilkastanut. Lisäksi kysyntä on kohdistunut muihin asuntotyyppeihin. Lastulevyn toimittajina emme kuitenkaan pääse nauttimaan vielä hetkeen tästä uutisesta.
– Pienrakentamisessa levyä menee kaupaksi. Varsinainen kysyntä tulee eteen, kun uusia asuntoja aletaan kalustamaan.
– Kalusteteollisuudessa lastulevyn käyttö on merkittävää. Tarve ajoittuu asuntojen viimeistelyvaiheeseen. Lopullista vilkastumista odotamme kesäkauden jälkeen.
– Tällä hetkellä tehdas pyörii alle 50 prosentin teholla. Tuotantokapasiteettimme on 250 000–270 000 kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna lastulevyä valmistui noin 100 000 kuutiota.
– Lastulevyn pinnoitevalmistus on toiminut koko ajan, sillä pinnoitetulla levyllä on riittänyt kysyntää. Varsinaista levytuotantoa on pyöritetty kolmessa vuorossa 7-13 päivän jaksoina kysynnän mukaan.
– Henkilöstö on ollut lomautettuna väliajat. Olemme halunneet, että ammattihenkilöstö säilyisi kirjoilla taantuman ajan.
– Uusien henkilöiden koulutus on aina oma kysymys. Näissä tapauksissa koulutus on järjestetty tehtaalle. Merkittäviltä henkilöstömuutoksilta olemme vaikeuksista huolimatta välttyneet, tosin irtisanomisiakin on ollut, Wallin myöntää.
Vuosina 2007-2008 tehtaan henkilöstömäärä oli 115, kun se nyt on 85. Vuosi sitten yritys irtisanoi kunnossapitosopimuksen ja käynnisti korjaustoiminnot omana työnä. Kunnossapidossa työskentelee parikymmentä henkilöä.
– Niin työntekijä- kuin toimihenkilöpuolellakin vaihtoehdot on ymmärretty ja motivaatio saatu pidettyä varsin korkealla.
– Moni työntekijä onkin esittänyt omia ideoita ja näkemyksiä tilanteen korjaamiseksi, mikä on nähtävä erittäin positiivisena asiana koko toimintaa arvioitaessa, pääluottamusmiehet Pakarinen ja Toropainen jatkavat yks´kantaan.
Nykyinen henkilöstömäärä mahdollistaa siirtymisen täyteen tuotantoon markkinoiden elpyessä.

Taustalla
isot yhtiöt

Puhos Board Oy:n pääomistaja on Isku Oy. Se omistaa yhtiöstä 64 prosenttia. UPM -Kymmene omistaa 13 prosenttia, kuten Metsäliittokin.
– Yrityssaneerausta pääomistajat ovat olleet tukemassa tiiviisti. Mm. UPM oli 90-luvulla vahva omistaja. Nyt se on merkittävä raaka-aineen toimittaja, Wallin kertoo.