– Tuomo teki aikamoisen työn, kiittää nykyinen puheenjohtaja uranuurtajaa, Jetinan ensimmäistä puheenjohtajaa Tuomo Erosta, joka suomensi sanan käytäntöön.
Tohmajärvellä asuva Reino Löppönen tuli mukaan Jetinan kehittämistyöhön keittiön ja toisaalta myös kunnalliselämän kautta.
– Vaimo oli varapuheenjohtaja, kertoo kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa istuva mies.
Hanketyö oli hänelle tuttua jo POMO-kaudelta ja rajakylien kehittämisestä. Jetina oli sittemmin mukana Kaurilan kylätalon synnyssä.
Myös uusi varapuheenjohtaja Marjaana Aarnio asuu Tohmajärvellä, Forssan seudulta junan tuomana. Alun perin hän tuli Keski-Karjalaan opiskelemaan ja tutustui näin Jetinaan jo 90-luvulla.
– Tein työharjoitteluni ja opinnäytetyöni maaseudun kehittämisestä, kertoo kymmenkunta vuotta sitten agrologiksi valmistunut Marjaana Aarnio, joka silloin innostui asiasta niin, että oli ohjelmakauden vaihteessa vuoden Jetinan palkkalistoillakin käytännön hanketyössä.
Kokemusta kehittämistyöstä karttui myös Honkajoella ennen hänen asettumistaan Värtsilään.

Yritystä olla pitää

Reino Löppönen ja Marjaana Aarnio valittiin Jetinan johtoon viime vuoden puolella pidetyssä vuosikokouksessa. Valinta vahvistettiin tänä vuonna pidetyssä uusintakokouksessa. Erovuoroisuuksissa oli ollut sääntömuutoksista juontuvaa epäselvyyttä.
Uusi hallitus on jo aloittanut käytännön työn.
– Hyvä henki, kiittelee Marjaana Aarnio.
– Keskusteleva, luonnehtii Reino Löppönen hallitusta, joka koostuu kymmenestä kolmikanta -periaatteella valitusta jäsenestä. Ei poliittisin perustein valituista, täsmentää hän.
Yksi osa hallituksen jäsenistä edustaa yksityistä tahoa, toinen yhteisöjä ja kolmas julkista sektoria. Jäseniä on kaikista Keski-Karjalan kunnista. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varamies. Yhdistyksenä Jetina on avoin kaikille maaseudun ja nimenomaan Keski-Karjalan kehittämisestä kiinnostuneille.
Hyvää henkeä ja keskustelua Jetinassa tarvitaankin. Hallituksen käsien kautta kulkee vuosittain satojatuhansia euroja, ensin puoltoina eteenpäin, sitten avustuksina niitä hakeneille ja ohjelman mukaan hyväksytyille hankkeille.
Tällä ohjelmakaudella otsikkona on ´Yritystä olla pitää´.
– Kaikki koko Keski-Karjalan kehittämiseen, painottavat tuplapuheenjohtajat.

Kaikki alkaa
viihtymisestä

Reino Löppöstä on aina kiinnostanut kylien kehittäminen.
– Seutukunnan elinvoiman lisääminen, täsmentää hän ja painottaa Jetinan roolia nimenomaan koko yhteisössä vireyttä, viihtyvyyttä ja sosiaalisuutta lisäävänä voimana. Yrityspuolella on muitakin mahdollisuuksia.
Marjaana Aarnio on samaa mieltä painotuksesta.
– Kulttuuriympäristön kehittäminen lisää viihtyvyyttä, jatkaa hän ja muistuttaa: Toimivasta yhteisöstä viriää pienyrityksiä, joiden toiminnan siivittämisessä Jetina voi olla tukena.
Toiminnan laajenemisesta Reino Löppösellä on paikallisen metsästysseuran virittämän ja sittemmin perustetun kyläyhdistyksen hallinnoiman Kaurilan kylätalon myötä omakohtaisiakin kokemuksia.
– Ohjelmapalvelua, muonittamista jne. Yrityshankkeetkin rakennemuutoksen koettelemalla alueella ovat tervetulleita, jatkaa Reino Löppönen. Keski-Karjalassa tarvitaan työtä.
Jetina on mukana tukemassa kylien arkea. Kehittämisyhdistyksenä sillä on tärkeä rooli pienten yhdistysten ja yritysten edustamisessa seutukunnan tasolla myös ylöspäin.

Hanke
ei ole
itsetarkoitus

Hyvä hanke alkaa unelmasta, joka tiivistyy hankeaihioksi. Jo tässä vaiheessa kannattaa kääntyä Jetinan puoleen ja kysyä onko asiasta hankkeeksi?
– Kynnys on madaltunut, tietävät puheenjohtajat. Hankerahaa osataan hakea entistä paremmin.
Hanketta ei kuitenkaan kannata, eikä saa hakea pelkän hankkeen vuoksi. Hanke ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on oltava jotain uutta ja todellista, ei kilpailua vääristävää.
– Yrityshankkeissa kannattaa tehdä liiketaloudellinen suunnitelma, muistuttaa Reino Löppönen, joka itsekin on yrittäjä. Hän kannustaa kaikkia kehityskelpoisen idean omaavia tahoja ottamaan rohkeasti yhteyttä Jetinaan, sitoutumaan mukaan Keski-Karjalan kehittämiseen.

Teksti ja kuvat:
Kaarina Kainulainen