Vireillä olevan lakiesityksen pohjana on energian syöttötariffia selvittäneen työryhmän raportti.
– Järjestelmässä sähköntuottajat osallistuvat sähkömarkkinoille. Se poistaa sähkön tuottajilta hintariskin miltei kokonaan tariffin keston ajalta, mikä on esitetty 12 vuodeksi.
– Järjestelmään mukaan otettavien tuulivoimalaitosten tai tuulivoimapuiston yhteenlasketun generaattorien nimellistehon on oltava vähintään 1 MVA. Biokaasulaitoksissa vaatimustaso on vähintään 300 kVA.
– Lopulliset maksettavat tariffien hinnat ovat vielä avoinna. Työryhmä on esittänyt perustariffiksi 83,50 euroa/MWh.
– Mikäli laitos tuottaa myös lämpöä hyötykäyttöön, kuten Kiteen laitos, saisi se syöttötariffiin 50 €/MWh korotuksen. Tuulivoimalle on kaavailtu 90,20 euroa/MWh -tavoitehintaa, Pekkarinen sanoi.

Kustannukset
valtion pussista

Työryhmän esitys syöttötariffien rahoittamisesta oli suunnattu sähkön käyttäjille.
– Kustannukset esitettiin rahoitettavaksi sähkön käyttäjiltä perittävällä maksulla. Vastaava käytäntö on useissa muissa maissa.
– Valtiovarainministeriössä asiasta todettiin, että sähkön käyttäjämaksua on pidettävä perustuslain mukaisena verona. Tämän vuoksi syöttötariffin rahoitus järjestettäneen valtion talousarviosta. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa tariffin valmistelua yhdessä valtiovarainministeriön kanssa tämän linjauksen pohjalta.
– Biokaasun osalta järjestelmästä on suunniteltu yksinkertaisempi. Mukaan otettavien laitosten generaattorien nimellistehon vaatimuksiksi on suunniteltu pienempää kuin työryhmän esittämä 300 kVA.
– Tariffin lopullinen tarkastelu tehdään virkamiestyönä. Syöttötariffiesityksen arvioitu valmistumisaika on tuleva kevät ja se pitäisi olla käyttöönottokunnossa ensi vuoden alussa, Pekkarinen laski.

Tunnustusta
yrittäjille

Ministeri Pekkarinen antoi tunnustusta Biokymppi Oy:n perustajille ja omistajille uuden teknologian käyttöönotosta.
– Hankkeessa uutta teknologiaa edustaa tehokas kiinteän raaka-aineen esikäsittelylinjasto. Se mahdollistaa erilliskerätyn biojätteen lisäksi pakatun elintarvikejätteen vastaanoton ja käsittelyn.
– Uutta laitoksessa on lisäksi reaktorissa tuotetun biokaasun ja kaatopaikkakaasun yhdistäminen samaan energiantuotantoyksikköön. Tämä antaa mahdollisuuden poikkeuksellisen laajan orgaanisen raaka-ainevalikoiman käytölle.
– Myös yrittäjät ovat toimineet hankkeessa ansiokkaasti. Biokaasulaitoksen rakentaminen tarjoaa työtä yli 1 100 henkilötyöpäivää. Pysyvien uusien työpaikkojen määrä tulee olemaan kolme.
– Unohtaa ei sovi rakentamisesta syntyviä kustannuksia, jotka ovat 4,5 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön 1,1 miljoonan euron avustuksen piiriin hyväksytyt kustannukset ovat 3,68 miljoonaa euroa, Pekkarinen kertoi.

Sopensuo
paras vaihtoehto

Biokymppi Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Mika Juvonen muisteli avaussanoissaan hankkeen alkuhetkiä.
– Biokaasulaitoksen rakentaminen on ollut pitkä prosessi. Lukuisten esivalmistelujen jälkeen pääsimme toteuttamaan varsinaista suunnittelua ja rakentamista. Laaja-alaiset asiakas- ja rahoitusneuvottelut vaativat monikertaisen ajan verrattuna perinteisen yritystoiminnan käynnistämiseen.
– Jouduimme mm. päivittämään lannoitenimikkeistön. Pienenä ja alueellisena toimijana meidän on lisäksi pystyttävä hyödyntämään kaikki mahdolliset kiinteät ja nestemäiset raaka-aineet laitoksessamme.
– Valmisteleva työ vei pari vuotta. Käynnistävänä voimana voidaan pitää vuonna 2006 alkanutta Pro Agrian Evästä ja Energiaa -hanketta. Yksi sen tehtävistä oli selvittää, mitä vaaditaan biokaasulaitoksen perustamiseksi Pohjois-Karjalaan.
– Henkilökohtaisesti toinen merkittävä asia oli lisäkoulutuksen saaminen ympäristö- ja energia-asioihin. Koulutukseen osallistuneet muut henkilöt olivat ympäri Suomea.
– Tämä mahdollisti laajan yhteistyöverkoston rakentamisen eri toimijoiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä. Ilman tätä verkostoa emme juhlisi harjannostajaisia, Juvonen tiivisti.
.