|
Ari Karhapää Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta totesi
suomalaisten olevan vähän hitaita huomaamaan metsän suomia
mahdollisuuksia.
– Ensin sahattiin lankkua sata vuotta ennen kuin ymmärrettiin, että
puusta voi keittää selluakin. Sen jälkeen ei juurikaan muuta ole
tehty.
Nyt valtiovalta on sanelemassa sen, että uutta on synnyttävä.
Energiapuun käytön on kolminkertaistuttava seuraavan kymmenen vuoden
aikana. Se tietää uusia rajanvetoja kuitu- ja energiapuulle.
– Tavoitteeseen pääsemiseksi metsäalalle tarvitaan paljon uusia miehiä
ja koneita. Se edellyttää myös hintapolitiikan muutosta. Jos
tarvittavat energiapuumassat halutaan saada kokoon, on hinnan oltava
sellainen, että siitä saadaan tulonlähde firmojen lisäksi myös
metsänomistajalle.
Puunmyynnin kannalta meillä oli seitsemän lihavaa vuotta ja nyt on
menossa kolmas laiha vuosi. Puukauppaa tehdään vain noin kolmasosa
siitä, mitä ns. normaaleina vuosina.
– Tästä vuodesta tulee korkeintaan tyydyttävä, Karhapää ennusti.
– Puun hinta on tullut taas alaspäin. Laitoksilla on kuitenkin väkisin
puunostotarpeita, mikäli ne toimivat entiseen tapaan. Jos tulee pitkä
ja märkä syksy, tehdään tämän vuoden puolella vielä kauppaa hyvin,
mutta jos lumi tulee aikaisin, saadaan vilkastumista odottaa
kevääseen.
Karhapään mukaan juuri Keski-Karjala on alue, jota on vaivannut koivun
huono kysyntä. Siihen on odotettavissa korjausta, jos ensi vuonna ei
syöksytä taantumaan.
Tuloa metsästä
ennen hakkuuta
Metsän kasvatus on pitkäjänteistä työtä, josta rahallisen palkkion
saamista pitää odotella päätehakkuuseen asti.
Tohmajärveläiset mahlayrittäjät Susanna ja Arto Maaranen tietävät
kokemuksesta, että hyödyntämällä koivikot jo kasvuvaiheessa
metsänomistajan on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja. He
valuttivat omasta koivikostaan hyvän matkaa toistakymmentä vuotta
mahlaa ennen kuin myivät puuaineksen vanerin raaka-aineeksi.
Maaraset ovat kehittäneet vuodesta 1995 saakka menetelmiä, joilla
mahla kerätään ja pullotetaan niin, että se säilyy huoneenlämmössä
kaksi ja puoli vuotta ilman, että mahlaa lämpökäsitellään tai siihen
lisätään tai siitä pois otetaan mitään.
Mahlan terveysvaikutukset ovat maailmalla tunnetut ja menekki kasvaa
koko ajan. Viime kesänä Maarasilla oli tuotannossa omat koivikot,
minkä lisäksi yksi alihankkija keräsi mahlaa Nordic Koivulle. Vienti
vetää 22 eri maahan ja kun kotimaan markkinatkin ovat auenneet, on
tilanne se, että viimekeväisen sadon riittävyys talven yli jännittää
yrittäjäparia.
Nordic Koivu etsii yhdessä Ketin hankkeen kanssa uusia alihankkijoita
mahlankeruuseen, jotta tuotantomääriä voitaisiin kasvattaa.
– Mahlan ympärille nousee uutta yritystoimintaa koko ajan ja uudet
teollisuuden alat ovat kiinnostuneet siitä raaka-aineena.
Ensimmäinen
alihankkija laajentaa
Nordic Koivun ensimmäinen alihankkija Martti Kuronen on tyytyväinen
ensimmäisen vuoden kokemuksiinsa. Martin setävainaan istuttama
koivikko siirtyi hänen omistukseensa turhan harvakasvuisena. Mahlan
keräämisen avulla metsän tuottavuutta saadaan parannettua
huomattavasti.
Martin koivikko on varsin ihanteellinen mahlan keruuseen. Loiva
rinnemaasto auttaa mahlan valumista keräyssäiliöön ja harva kasvusto
takaa tuuheat latvukset, joiden ansiosta puut tuottavat runsaasti
mahlaa.
– Alkuinvestointien määrä liikkuu 5 000-10 000 euron välillä
laskutavasta riippuen. Investointiin saa ELY-keskuksesta 35 % tuen.
– Minulla keruussa oli vajaa kaksi hehtaaria ja yhden hehtaarin tuotto
oli noin 30 000 litraa. Koivikko on nyt noin 30-vuotiasta ja mahlaa
voi valuttaa niin kauan kuin koivu kasvaa, Kuronen kertoi.
Maaraset kertovat ykkösluokan mahlasta maksettavan 0,2 euroa litralta.
– Siitä on helppo laskea, onko kyseessä kannattava toiminta vai ei.
– Keräysaika, noin kolme tai neljä viikkoa, on sitovaa ja siinä saa
hyvin ulkoliikuntaa metsässä, Martti kertoo kokemuksestaan.
Jatkossa hän aikoo harrastaa keväistä ulkoilua enemmänkin, sillä
suunnitelmissa on laajentaa keruualuetta hyvän kokemuksen kannustamana
laajemmalle koivikkoon.
|
|
