Iltapäivä kehitysvammaisten toimintakeskuksella: laulua, tanssimusaa ja virvokkeita. Hinta: 0 €.
Jarmo kääntää konerummut paukkumaan ja kuoro yhtyy tuttuihin iskusäveliin. On Pave Maijasta, Paula Koivuniemeä, Leevi & The Leavingsiä, ja vaikka mitä. Dingo unohtui mainita.
Naisvaltaisella miehityksellä esiintyvä, tulevista koulunkäyntiavustajista koostuva energiakeskittymä villitsee yleisön kuin Neumann konsanaan. Välillä ääni ja tunnelma kohoavat ulkokattoon saakka.
Kirsi Kinnunen, Hanna Pennanen, Nelly Martikainen, Anne-Mari Ilvonen, Maaria Piipponen, Valentina Pirhonen ja Jarmo Tuuri saavat myös kokea suosion parhaita puolia, joita harvoille suodaan koulun harjoittelutöiden aikana. Ei tälle yleisöllekään joka kevät yhtä kovaa menoa tarjota.

Monenlaista harjoittelua

Koulunkäyntiavustajalinjan opettaja Pirjo Ruotsalainen saa selvittää tarkemmin ilmiön taustoja.
– Meitä on kahdeksanhenkinen ryhmä opiskelemassa koulunkäyntiavustajaksi - paikalla on 7. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten ryhmien kanssa.
– Yksi on tämä Toimintakeskuksen ryhmä, mutta teemme yhteistyötä myös seurakunnan ja kaupungin kanssa, joiden kanssa meillä on kehitysvammaisille lapsille ja nuorille Varkkis-ryhmä, jossa opiskelijat käyvät avustamassa.
– Meille tulee aika paljon pyyntöjä erilaisiin tilaisuuksiin avustamaan, mutta kaikkiin emme voi tietenkään lähteä.
– Vuoden pituisen koulutuksen aikana on neljä harjoittelujaksoa, jotka käydään erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulut ovat tietenkin pääosassa, kun koulunkäyntiavustajaksi valmistutaan, Pirjo päättää virallisen osuutensa.

Arvokasta työtä

Kirsi Kinnunen käy vuoden pituista koulutustaan näköjään hymy huulillaan. Minkähänlaista mahtaa työ kehitysvammaisten kanssa olla?
– Se on tosi arvokasta ja tosi antavaa työtä, joka vaatii jaksamista. Aiempaa kokemusta ei ole, mutta setä on kehitysvammainen. Hänkin on muuten täällä tänään.
– Kurssin jälkeen pitäisi töihin yrittää päästä. Kaikki riippuu siitä, onko täällä Kiteen suunnalla mitään.
– Kyllä koulunkäyntiavustajan työ tuntuu ihan omalta, mutta myöhemmin katsotaan, jos lähden vaikka erikoistumaan, Kirsi tuumaa.

Jampalla hiki hatussa

Jamppa, toimintakeskuksen jermu, palaa tanssilattialta - ja hiki valuu! Takana on rankka pyörähtely rytmimusiikin tahtiin. Edellinen päivä menikin töissä paikallisen yrittäjän halleilla. Nyt rentoudutaan.
– Näitä tansseja saisi kyllä useamminkin olla, Jamppa sanoo.
– Kyllähän tuo hiki valuu, kävin ainakin kuusi tai seitsemän kertaa tanssimassa.
Enempää ei väsyneestä miehestä saa irti - ja bailut jatkuu!