– Uuden metsän istuttaminen perustuu metsälakiin, jonka mukaan metsää ei saa hävittää, vaan hakatun tilalle täytyy syntyä uutta metsikköä, kertoo metsätaloustarkastaja Sanna Peltola Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksesta.
Lain mukaan ilmoituksen tekeminen on maanomistajan velvollisuus.
Noin kolmasosa maanomistajista jättää perustamisilmoituksen tekemättä. Tänä vuonna kyselykirjeet koskevat vuosina 2004-2006 uudistettavaksi ilmoitettuja hakkuukuvioita, joista ei ole tehty perustamisilmoitusta.
Noin 500 keskikarjalaista metsänomistajaa saa kirjeen kuluvan kuun lopussa ja ilmoittamatta jätettyjen alueiden yhteispinta-ala on 950 hehtaaria.

Hakkuubuumit näkyvät

– Osa ei tiedä, että ilmoittaminen on maanomistajan velvollisuus ja jotkut varmasti luulevat metsänhoitoyhdistyksen tekevän ilmoituksen heidän puolestaan. Toki puhtaita unohduksiakin tapahtuu, Peltola luettelee syitä perustamisilmoitusten tekemättä jättämiseen.
Hakkuubuumit näkyvät kyselykirjeiden määrissä. Esimerkiksi tänä vuonna lähetettäviä kirjeitä on eniten vuonna 2006 tehtyihin hakkuisiin liittyen, koska silloin metsää hakattiin paljon. Kyselykirjeen mukana toimitetaan lomake, jossa selvitetään uudistetun alueen tilaa.
– Metsänomistajan on vielä kirjeen saatuaan mahdollista tehdä perustamisilmoitus, Peltola tiedottaa. Jos maanomistaja ei kuitenkaan vastaa kyselykirjeeseen, metsäkeskuksen työntekijät käyvät paikan päällä tarkastamassa tilanteen.
– Mikäli hakkuun jälkeen ei ole tapahtunut mitään viiteen vuoteen, teemme sopimuksen maanomistajan kanssa jatkotoimista. Yleensä se tarkoittaa taimikon täydennysistutusta tai maanmuokkausta ja istutusta, Peltola kertoo.

Kiivaita yhteydenottoja

Metsänistutukseen liittyen hän muistuttaa, ettei hieskoivu ole kasvatuskelpoinen laji kivennäismailla. Hieskoivu sopii paremmin turvemaille ja soistuneille kivennäismaille.
– Hieskoivua syntyy uudistusalueelle runsaasti ja sen kasvattaminen voi tuntua aluksi edulliselta vaihtoehdolta, hän valistaa.
– Rauduskoivun tai kuusen kasvattaminen on kannattavampaa. Jos alueelle halutaan luontainen uudistaminen, siemenpuut jätetään pystyyn, taimikon kehitystä haittaava kasvusto raivataan ja tehdään maanmuokkaus. Luontainen uudistaminen ei yleensä onnistu rehevillä mailla.
Koska metsän uudistaminen on velvoitettu laissa, laiminlyönnistä voi seurata lain mukainen rangaistus, yleisimmin sakko. Kyselykirjeet kuumentavat joka kevät maanomistajien tunteita.
– Usein ihmiset kokevat kiusallisena kyselykirjeen saamisen, koska ovat unohtaneet hoitaa asian. Saamme kyllä kiivaitakin yhteydenottoja kyselykirjeen saaneilta, Peltola toteaa.
Metsäkeskuksen viranomaisyksikkö valvoo metsälainsäädännön noudattamista niin metsänuudistamiseen kuin muihinkin toimenpiteisiin liittyen.