4,5 miljoonan hanke käynnistyi Kiteellä

Biokaasulaitos nousee
entiselle kaatopaikalle

Kiteelle perustettu BioKymppi Oy on aloittanut biokaasulaitoksen rakennustyöt entisellä Sopensuon kaatopaikalla. Toimitusjohtaja Mika Juvosen mukaan uusi laitos on toiminnassa jo vuoden vaihteessa. Hankkeen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa. Laitos tulee toimittamaan kaukolämmön ja sähköenergian lisäksi maataloudelle kiinteitä- ja nestemäisiä lannoitevalmisteita. Alkuvaiheessa työllistävä vaikutus on 3-5 vakituista henkilöä sekä merkittävä määrä alihankkijoita.
 

Maanpäälliset reaktorit sijoitetaan entiselle suoalueelle,
jonka pohjalta löytyi kovaa maata.
 

Biokaasulaitos tulee vastaanottamaan ja käsittelemään mm. erilliskerättyä ja pakattua biojätettä, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja (mm. teurasjätettä), karjanlantaa, jätevedenpuhdistamoiden ja sakokaivojen lietteitä, erilaisia energiakasveja sekä roskakalaa.
– Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaan voimme vastaanottaa em. jätteiden ja raaka-aineita maksimissaan 19 000 tonnia vuodessa. BioKymppi tulee vastaanottamaan ja käsittelemään EU:n sivutuoteasetuksen mukaisesti mm. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n, Kiteen kaupungin ja Puljonki Oy:n erilaiset biojätteet sekä Kiteen Vesikunnan puhdistamolietteet.
Biokaasulaitoksessa tuotetaan biopolttoaineisiin lukeutuvaa kaasua sekä maatalouden lannoitteiksi soveltuvia kiinteitä ja nestemäisiä lannoitevalmisteita.
– Kaasutus tapahtuu mädättämällä orgaanisia materiaaleja biokaasureaktoreissa hapettomissa olosuhteissa kahdella rinnakkain toimivalla reaktorilla, jotka soveltuvat erityyppisille raaka-aineille. Tämä mahdollistaa lannoitevalmisteiden jalostamisen eri käyttötarkoituksiin, Juvonen kertoo.

Energiaa lähes miljoonan litran arvosta

Vuonna 2011 Sopensuon alueella tuotettaan biokaasua 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Kiteen vuonna 2007 suljetulta kaatopaikalta kerättävää kaatopaikkakaasua on arvioitu syntyvän n. 500 000 m3 vuodessa.
– Bio- ja kaatopaikkakaasu hyödynnetään sähkö- ja lämpöenergiaksi Anttolan kaupunginosassa yhtiön chp-laitoksessa, minne kaasu johdetaan n. 1,2 km pitkää maanalaista kaasuputkea pitkin.
– Kiteen Lämpö Oy:lle myydyn kaukolämmön- ja valtakunnan verkkoon syötetyn sähköenergian määräksi on arvioitu on n. 8 500 MWh vuodessa, mikä vastaa 850 000 litraa kevyttä polttoöljyä tai 300–500 omakotitalon vuotuista kokonaisenergian kulutusta.
– Biokaasua on tulevaisuudessa tarkoitus jalostaa ajoneuvokaasuksi.
– Lisäksi kiinteitä- ja nestemäisiä lannoitevalmisteita syntyy syötettyjen raaka-aineiden määrästä ja koostumuksesta riippuen n. 10 000–15 000 m³ vuodessa. Sillä voidaan lannoittaa n. 1 000–1 500 peltohehtaaria vuosittain. Alkuvaiheesta lähtien isomman reaktorin lannoitevalmisteille on tavoitteena saada luomulannoitehyväksyntä, Mika Juvonen selvittää.

Laitoksen oma energia pääosin puusta

Biokaasulaitoksen prosessin tarvitsema lämpö tuotetaan pääsääntöisesti puuhakkeella, jonka raaka-aineena käytetään metsähakkeen lisäksi puhdasta kierrätyspuuta. Kattilan lämpöteho on n. 500 kW. Varapolttoaineena toimii biokaasu ja/tai kevytpolttoöljy.
– Melua ja hajua tuottavat toiminnot, kuten kuormien purkaminen ja raaka-aineiden esikäsittely, tapahtuvat pääosin sisätiloissa. Laitoksella vapautuvat hajukaasut tullaan käsittelemään kaatopaikan nykyisen kompostilaitoksen biosuotimella.
– Kiteen kaupungilta vuokrattu kompostilaitos tulee toimimaan biokaasulaitoksen varajärjestelmänä sekä kiinteän lannoitevalmisteen varastointi- ja jälkikäsittelytilana.

Rakentamisessa huomioidaan paikallisuus

Varsinaisen biokaasulaitoksen yritys ostaa kokonaistoimituksena saksalaiselta WELtec BioPower GmbH:lta, jolla on kokemusta erilaisten raaka-aineiden käsittelystä ja yli 200:n laitoksen toimittamisesta eri puolille maapalloa.
– Muu rakentaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman pitkälti paikallisin voimin. Mm. arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Suunnittelu Alhainen Ky, rakennesuunnittelusta Connari Oy. Rakentamisessa avustaa projektijohtokonsulttina Ahma insinöörit Oy. LVI -suunnittelun hoitaa LVI-Bioneerit Oy.
– Vastaanottorakennuksen perustusurakasta on lähetetty tarjouspyynnöt tämän viikon alussa. Maansiirtotyöt urakoivat Johannes Laukkanen, Markku Liukku ja MTY Partanen & Tolonen
– Vaiheittain tehtävän investoinnin kokonaiskustannusarvio vuosille 2009–2011 on n. 4,5 miljoonaa euroa. Yhtiö on saanut investointitukea Työ- ja elinkeino- sekä Maa- ja metsätalousministeriöiltä yhteensä 1,25 miljoonaa euroa. Hankeen päärahoittajana on Kiteen Seudun Osuuspankki yhdessä Finnveran kanssa.

Uusia työpaikkoja

Biokaasulaitoksen työllistävä vaikutus tuotantopuolella tulee olemaan 3–5 vakituista henkilöä. Lisäksi mm. kuljetusyritysten kautta se työllistää pari koko päiväistä henkilöä sekä muille alihankkijoille.
– Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on varovaisesti arvioiden 15–20 henkilötyövuotta, Mika Juvonen laskee.

Merkittävä ympäristövaikuttaja

Kokonaisuutena ajatellen biokaasulaitoksen ympäristövaikutukset ovat positiivisia.
– Laitoksen toiminta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, hajuhaittoja ja valumia vesistöihin. Kaatopaikalle vuosien saatossa kerättyjen orgaanisten jätteiden hajoamisen tuloksena ilmaan vapautuva metaani kerätään talteen ja hyödynnetään energiantuotannossa sekä muunnetaan poltossa vähemmän haitalliseksi hiilidioksideiksi.
– Lisäksi laitoksen tuottamalla biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Biokaasulaitoskäsittelyssä biojätteiden ja lannan ravinteet muuttuvat liukoiseen muotoon, jolloin kasvit voivat hyödyntää sen nopeammin ja huuhtoutumien riski pienenee.
– Mädätetyn lannoitevalmisteen peltolevityksen yhteydessä syntyvät hajuhaitat ovat myös selkeästi pienemmät lietelantaan verrattuna. Biokaasulaitoksen nestemäiset ja kiinteät lannoitevalmisteet säilytetään katetuissa säiliöissä, Juvonen luettelee.

Paikallinen osakeyhtiö, jokaiselle

BioKymppi Oy:n on Kiteellä toimiva energia- ja lannoitetuotantoon sekä tavanomaisen jätteen käsittelyyn erikoistunut yksityinen osakeyhtiö. Hallituksen puheenjohtaja on kiteeläinen Pekka Partanen. Yhtiön pääomistajina ovat Mika Juvosen ja Pekka Partanen lisäksi Pauli Tolonen sekä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy ja Doranova Oy.
– Yhtiö tulee järjestämään vapaan osakeannin syys–lokakuun 2009 aikana. Osakkeiden merkitsemisen voi suorittaa Kiteen Seudun Osuuspankissa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähiviikkoina avattavien www-sivujen kautta, toimitusjohtaja Juvonen kertoo.
Biokaasulaitoksen reaktorit sijoitetaan kirjaimellisesti suohon, jonka pohjalta löytyi kova maaperä.
Mika Juvonen, oikealla, Pekka Partanen ja urakoitsija Johannes Laukkanen joutuivat tekemään koekaivauksia mm. reaktoreiden sijoitusvaihtoehdoista.
Uusi laitos sijoittuu hiekkaharjun päälle nykyisen Sopensuon jätealueen toimiston ja kompostorirakennuksen väliin. Maansiirtotyötä tehdään mm. yhden omistajayrityksen koneilla.
Mika Juvonen, vasemmalla, Pekka Partanen ja Pauli Tolonen seuraavat, kuinka maansiirtotyöt edistyvät niin reaktorialueella kuin itse laitoksen sijoituspaikallakin.