Osta näköislehti

 
 
 
 
 
 


  Etusivu
  Ajankohtaista
  Ennen vanhaan
  Tilaukset
  Ilmoitukset
  Sivunvalmistus
  Toimitus
  Palaute
  Yhteystiedot


Keskiviikko 31.3.2010
Kumulatiivinen
alijäämä väheni miljoonalla

Tohmajärven tuloskuuri
puri ”historiankirjoihin”

Tohmajärven kunnan viime vuoden tilinpäätös on eräänlaista historiaa. Viivan alle jäi 992 061 euroa. Summaan sisältyvät viimeinen erä kuntaliitosavustuksesta sekä valtiolta harkinnanvarainen tuki, jota sai saman summan asukasmäärään suhteen jokainen kunta Keski-karjalassa. Avustukset pois lukien ylijäämäksi jäi vielä lähes 370 000 euroa.
 

Kunnanjohtaja Olli Riikosella ja talous-hallintojohtaja
Matti Ikosella on syytä hymyyn.
Taloudelliset numerot paranivat edellisestä vuodesta
peräti puolellatoista miljoonalla eurolla.
Säästöihin vaikuttivat muutkin asiat kuin ”juustohöylä”.

 

Tohmajärven kunnan viime vuoden tilinpäätös on eräänlaista historiaa. Viivan alle jäi 992 061 euroa. Summaan sisältyvät viimeinen erä kuntaliitosavustuksesta sekä valtiolta harkinnanvarainen tuki, jota sai saman summan asukasmäärään suhteen jokainen kunta Keski-karjalassa. Avustukset pois lukien ylijäämäksi jäi vielä lähes 370 000 euroa.
Kunnanjohtaja Olli Riikosen ja talous-hallintojohtaja Matti Ikosen mukaan edellisen vuoden tilanteesta puolentoista miljoonan euron tuloskasvulle on selvät syyt.
– Periaatteessa tulos muodostui kolmesta tekijästä, verotulojen kasvusta, kouluverkostosta saaduista säästöistä sekä erikoissairaanhoidon ja Hellin toiminnasta.
– Verotulojen kasvu oli 5,1 prosenttia, mikä on maakunnan paras luku. Tärkein tekijä oli kunnallisveron nostaminen prosentilla. Kunnallisverotulot lisääntyivät yli kahdeksan prosenttia, mutta yhteisöverotulojen heikentyminen vei yhteissummaa alaspäin.
– Kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan kuntien verotulot laskivat prosentilla. Ainoastaan ne kunniat, jotka kiristivät verotustaan, saivat kasvua aikaan. On muistettava, että Tohmajärvi oli maamme kuntien työttömyysvertailussa niinkin korkealla kuin 10. sijalla.
– Sivistystoimen puolella säästöjä syntyi kouluverkkopäätösten ansiosta. On myönnettävä, etteivät päätökset tietenkään olleet miellyttäviä kenellekkään, mutta katse on suunnattava pitemmälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudesta puhuvat väestöennusteet.
– Koko sivistystoimessa ulkoiset nettomenot kasvoivat 0,6 prosenttia.
– Sosiaali- ja terveyspuolella vastaavasti näin maltillista vuotta ei ole koettu aikoihin. Nettokustannukset vuosien 2008 ja 2009 vertailussa kasvoivat ainoastaan 200 000 eurolla, mikä selittyy erikoissairaanhoidon menojen lisäyksellä.
Vaikka Helli-liikelaitoksen tilinpäätös valmistuu vasta toukokuussa, varma tieto on, ettei Tohmajärvelle tule lisää maksettavaa 170 000 euroa enempää. Kokonaisuus tässä suhteessa vaikuttaa hyvältä, Riikonen ja Ikonen selvittivät.

Kallis palkka-
ratkaisu loiveni


Tilinpäätösvertailuja katsellessa on muistettava vuoden 2008 kallis kunta-alan palkkaratkaisu. Se heijastui myös erikoissairaanhoidon roimasti kohonneisiin palkkakustannuksiin. Viime vuonna kustannukset loivenivat merkittävästi. Vaikka Helli-yhteistoiminta-alueen valmistelu aiheutti normaalista poikkeavia kuluja, voidaan kustannusten hillitsemisessä puhua saavutuksesta.
– Lisäksi hyvään tulokseen vaikuttivat vasta viime vuonna alkanut rakentaminen. Niiden kustannukset kohdistuvat kuluvalle vuodelle, mutta tämäkin on huomioitu talouden tasapainottamisohjelmassa, joka ulottu vuoteen 2013.
– Nyt on helppo hymyillä. On muistettava, että talouden kohtuullinen tilanne on helppo hassata. Rukkaset eivät saa pudota niin valmistelijoilta kuin päättäjiltäkään. Jatkovalmisteluja on kehitettävä sote -toiminnassa ja kaikessa muussa, Riikonen korosti.

Lainamäärä
lisääntyi


Tohmajärven kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli tilikauden lopussa 1 551 euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä lisääntyi 335 eurolla. Yhteensä kunnalla oli pitkäaikaista lainaa 7,9 miljoonaa euroa.
Voitollisen tilinpäätöksen ansiosta vastaavasti kunnan kumulatiivinen alijäämä supistui 2,6 miljoonaan euroon. Se on 517 euroa/asukas, kun vuotta aikaisemmin summa oli noin 700 euroa/asukas. Kriisikunnan rajana pidetään 1 000 euroa/asukas.
Vuoden 2009 aikana kunnan virkakoneisto ja hallitus joutuivat antamaan vastineet eri oikeusasteille jätettyihin valituksiin. Jokainen jätetty valitus kumoutui.