– Teidän päivystysvastaanottokäytäntö on syvältä - sanonko suoraan mistä, rohkeni julistaa erikoislääkäri Jorma Teittinen tiistaina Tohmajärvellä seminaarin pitoon kokoontuneelle päättäjä- ja virkamiesjoukolle.
– Päivystys ei ole paikka, jossa hoidetaan potilaita, jotka kuuluvat päivävastaanotolle. Kun teillä ei ole kunnollista vastaanottoa, myös erikoissairaanhoitoon vuotaa asiakkaita, jotka kuuluisi hoitaa terveyskeskuksessa.
Teittisen mukaan päivystys on sellainen ydinprosessi hoidonporrastuksessa, ettei sen antamista vieraisiin käsiin voi pitää viisaana temppuna. Oma palvelutuotanto on paljon nähneen ja kokeneen lääkärin mukaan aina paras ratkaisu.
Lisää sapiskaa tuli kikkailusta, jolla laitoshoidon määrä on saatu alueellamme näyttämään pieneltä. Illuusio on rakennettu muuttamalla vanhainkoti -nimen tilalle palveluasumisyksikkö -kyltti. Palveluasumisen määrässä Keski-Karjala onkin maamme kärjessä.
Kyseenalaiseksi kunnian tuosta kärkitilasta tekee se, mistä suuri tarve palveluasumiselle johtuu.
– Teidän resurssit akuuttihoidossa ovat niin alimitoitetut, että kuntouttava hoito-ote on mahdotonta. Potilaat jäävät sänkyyn, kun heidät pitäisi avustaa liikkeelle mahdollisimman pian.
– Sängyssä maaten varsinkin vanhusten toimintakyky katoaa muutamassa päivässä ja luodaan vain uusia ”jalattomia” hoidettavia!
Yleisö joutui ääneen myöntämään väitteet todeksi, kun asioiden paikkaansa pitävyyttä siltä tiedusteltiin.

Kerralla kuntoon

Tolkilla ja Teittisellä oli saarnaamisen lisäksi kertoa keinoja, miten asioita tulisi kehittää.
– Ensinnäkin lopettakaa puheet säästöistä. Ette te Hellillä mitään tule säästämään. Sen sijaan teidän tulee haluta kohdentaa rahoja ja resursseja toisin.
– Niin tekemällä voitte antaa entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa hoitoa. Se taas parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää sitä kautta hoidon ja varsinkin laitoshoidon tarvetta jatkossa, Tolkki painotti.
Parhaisiin tuloksiin päästään hoitamalla ns. kerralla kuntoon -periaatteen mukaan.
– Potilaat on hoidettava kokonaistilanne samalla kerralla läpi katsoen, eikä kuten nyt toimitaan, eli että aikaa on selvittää vain yksi asia käyntikertaa kohden.
– Heti ensimmäisellä käyntikerralla pitää pyrkiä käsittelemään kaikki vaivat ja saamaan aikaan tehdä oikea diagnoosi ja antaa oikea hoito.
– Tämä on sitä tärkeämpää, mitä enemmän potilaalla on erilaisia sairauksia. Hammashuollon puolella taas väliaikaispaikkojen sijaan paikataan hammas kerralla kuntoon.

Yksilön tarpeet
lähtökohdaksi

Keinoiksi siirtää tarvittavia resursseja potilaan asiat kerralla kuntoon hoitavaan vastaanottotoimintaan ja kuntouttavaan hoito-otteeseen mainittiin mm. liikkuvan kotisairaalatoiminnan kehittäminen, vain yhden akuuttiosaston -malli sekä yöpäivystyksen keskittäminen Tikkamäelle.
– Keski-Suomesta saatujen tilastotietojen perusteella voi olettaa Keski-Karjalan väestöpohjasta löytyvän kaksi yöpäivystystä kello 22 jälkeen tarvitsevaa henkilöä kutakin yötä kohden. Toinen heistä tarvitsee joka tapauksessa erikoissairaanhoitoa.
Akuuttiosasto pystyy toimimaan ilman ympärivuorokautista lääkärin läsnäoloa, kun hoitajilla on työnsä tukena riittävä koulutus ja jatkuva konsultaatiomahdollisuus.
– Palaamme jälleen siihen tosiasiaan, että toimiakseen tämä malli vaatii riittävästi lääkäreitä ja toimivan päiväaikaisen vastaanottotoiminnan, ettei potilasvuotoa päivystykseen pääse syntymään.
– Lääkäreitä te ette tule saamaan tänne edes kovalla rahalla, jos te ette saa luotua heille motivoivia työoloja pistämällä koko palvelurakenne kuntoon. Se tarkoittaa sitä, että teidän tulee organisoida kaikki toiminnot uudestaan ja alueellisesti, Teittinen jatkoi.
– Unohtakaa ihan ensin organisaatio! Sen sijaan miettikää, mitkä ovat yksilöiden tarpeet ja mitkä ovat niitä vastaavia palveluja. Kaikki muu tulee ratkaistavaksi vasta sen jälkeen.
– Kaikki häviävät siinä, jos vedätte joka kunnassa maksimaalisesti kotiinpäin. Kaikkea kaikille -menetelmän ei ole mahdollista toimia, eikä se vastaa nykyisin, saati sitten tulevan lakiuudistuksen jälkeen vaadittavaa hoidonlaatua, Tolkki totesi.



Päättäjillä ja lääkärillä eri
näkökulmat yöpäivystykseen
Osa päättäjistä puolusti yöpäivystyksen säilyttämisen tarvetta Kiteellä ihmisten turvallisuudella. Hoitoon päästään nopeasti.
Päivystykseen erikoistuneen lääkäri Jorma Teittisen näkemys erosi tästä paljonkin.
– Kiireellisissä tapauksissa mennään lääkäriin ambulanssilla. Silloin hoito alkaa välittömästi ambulanssin saavuttua potilaan luokse.
– Terveyskeskuksen yöpäivystyksessä sinulle ei voida antaa tarvitsemaasi hoitoa, joten käynti terveyskeskuksessa olisi täysin turhaa.
– Toinen totuus on se, että vakavissa tapauksissa ensihoitohenkilöstö toimii paremmin kuin terveyskeskuspäivystys.
– Ensihoito on vakavien tilanteiden kanssa tekemisissä koko ajan. Terveyskeskuspäivystyksen nuori kandi taas ei ole välttämättä koskaan kohdannut vaativaa hoitoa tarvitsevaa potilasta, eikä osaa siten hoitaa oikein. Hänellä ei ole yöllä myöskään käytössä laboratoriota tai röntgeniä.
– Eikö ole turvallisempaa päästä suoraan osaaviin käsiin ja paikkaan, jossa on välineet kaikkeen tarvittavaan hoitoon, Teittinen kysyi.
 

Voi kun kaikki
puhuisivat samaa kieltä!
Päällimmäisenä seminaarista ja siinä kuullusta keskustelusta jäi mieleeni nyt - samoin kuin edellisestäkin seminaarista - huokauksen siivittämä ajatus, että aikaa koko Helli -prosessissa on tuhlattu valtavasti vain siksi, etteivät ihmiset puhu samaa kieltä.
Helli-kielen taitamattomuus tuottaa nykyisellään valtavasti turhautumista, turhaa riitaa, huonoja henkilökemioita ja pahaa mieltä.
Koska termit tuntuvat tarkoittavan kaikille mukana oleville tahoille täysin eri asioita, kysynkin jälkiviisaana: olisiko koko sote-Helli-liikelaitos-palmikon neulominen kannattanut aikanaan aloittaa kaikille päättäjille ja mukana oleville virkamiestahoille pakollisella, jopa käytännönläheisellä termienselvityskurssilla?
Pahitteeksi ei olisi myöskään taskukokoinen sanakirja, joka kulkisi mukana palaverista toiseen.
Jos sellainen koulutus olisi pidetty ja sanakirja laadittu, kaikki tietäisivät nyt, mikä käytännön ero on hoidolla ja hoivalla. Mitä tarkoitetaan sairaalalla, akuuttiosastolla ja vuodeosastolla? Ja jos näin olisi, tiedä vaikka jos homma etenisi junnaamisen sijaan?
Niina Nyrhinen