|
Maalaislääkäri Kiminkinen veti Rääkkylä Folkin järjestämään
luentotilaisuuteen yli 400 henkeä. Kiminkisen vuolaana virranneen
puheen katkaisivat nauruaallot ja taputukset. Viesti meni perille.
Hänen viestinsä oli toisista ihmisistä välittämisen, armon ja
anteeksiannon viesti.
– Kutita omaa akkaa, ota lapsi syliin, liiku, mieti, miten syöt ja
juot arkena, maalaislääkäri määräsi. Hänen mukaansa ihmisten pitäisi
osata arvostaa sitä, mitä elämä on antanut, puolisoa, lapsia ja
ystäviä, terveyttä.
– Kunpa ymmärtäisimme, mitkä ovat isoja ja mitkä pieniä asioita,
Kiminkinen toivoi.
– Isoja asioita ovat läheisten kuolema ja vakava sairastuminen. Kun
sisarukset menevät katsomaan kelkkaonnettomuudessa kuollutta
pikkuveljeään, kun perheenisä ampuu vaimonsa. Kun aivoista on löytynyt
kasvain. Nämä ovat niitä isoja asioita. Ne kun muistettaisi, eikä
arjessa nassutettaisi pikkuasioista.
– Lääkäri näkee työssään kuolemaa ja vakavia sairauksia jatkuvasti. Ei
voi elää Sitten kun -elämää, vaan on elettävä vahvasti tässä päivässä,
Kiminkinen ylisti elämää.
– Ihmisen ei tarvitse olla täysin terve elääkseen hyvää elämää.
Minuakin vaivaa nivelreuma, mutta siitä huolimatta elän onnellisena
täysipainoista elämää.
Samanarvoisia
ollaan kaikki
Kaikki eivät ole olleet Kiminkisen puheista varauksettoman
innostuneita, eivät varsinkaan kaikki lääkärikollegat. Kiminkinen
nimittäin on moittinut säälimättä keikkalääkäreitä.
– Keikkalääkärit pumppaavat 20 miljoonaa euroa pois köyhiltä kunnilta
pois monikansallisille firmoille. Tämä ei voi olla oikein. Jos
kivikautisia arvoja ovat lasten, sairaiden, vanhojen ja köyhien
ihmisten auttaminen, olen mielelläni fossiili. Näitä asioita ei voi
ulkoistaa.
Hän ei ole mielissään myöskään priorisoinnista.
– Ei kukaan voi sanoa, että toinen ihminen on arvokkaampi tai parempi
kuin toinen. Kaikki ollaan samanarvoisia, Kiminkinen korosti
alkoholistin oikeutta päästä ohitusleikkaukseen.
Kuunnelkaa
itseänne
– Lääketiede on loppujen lopuksi nuori tiede. Kanki kuin kanki saadaan
pystyyn, mutta jos järki seisoo, keinot ovat vähissä.
– Vanha kansa on tiennyt perusasiat huomattavasti pitempään,
Kiminkinen viittasi vuodelta 1786 peräisin olevaan ohjeeseen ”Konsti
elää kauan”.
Maalaislääkärin mukaan ihmiset ovat menettäneet kyvyn kuunnella
itseään, niin omaa kehoaan kuin ajatuksiaan. Suomalaisten pitäisi
ottaa tässä mallia itämaisista kulttuureista.
Kuten jo 1786-luvulla tiedettiin, terveellinen elämä on lopulta aika
yksinkertaista: riittävästi unta, ruokaa, juomaa, liikuntaa,
työntekoa, omien fyysisten tarpeiden kuuntelemista, liiallista
lääkkeiden käytön välttämistä, rauhallista yhteiseloa toisten ihmisten
kanssa ja reipasta iloista mieltä.
Nukkumisesta on tullut Kiminkisen mukaan suomalaisille iso ongelma.
Stressitilanteisiin liittyvää unettomuutta lääkitään helposti
unilääkkeillä.
– Niitä välttäkää, sillä unilääkkeisiin syntyy helposti riippuvuus.
Vain järjettömän suuren surun yhteydessä voi käyttää parina kolmena
iltana.
– Käpyrauhasen erittämä melatoniini on parempi vaihtoehto
pitkäaikaiseksi venyneen unettomuuden hoitoon, niihin ei jää koukkuun,
maalaislääkäri opasti.
Nukkumista, omaa ja toisten, heikentää iän ja painon kertymisen myötä
kuorsaaminen.
– Jos kuorsaamiseen liittyy hengityskatkoksia, tulee päiväväsymystä ja
sillä on omat joskus tuhoisatkin vaikutuksensa. Hoitakaa kuorsaaminen,
ennen kuin tulee avioero.
Luottamuksen ja
turvallisuuden
ilmapiiri
Lääkkeitä on maalaislääkärin mukaan otettava silloin, kun niitä
todella tarvitaan.
– On tärkeää, että meillä on Suomessa jatkuvasti riittävät varastot
elintärkeitä lääkkeitä, kuten esimerkiksi insuliinia diabeetikoille.
Yhtä tärkeää on, että meillä on omat pellot ja oma
elintarviketuotanto, Kiminkinen korosti.
Kiminkisen mukaan suomalaiset pelkäävät vieläkin lääkäriä, varsinkin
silloin, kun ei pitäisi pelätä, kun on löydetty kyhmy rinnasta tai on
ilmaantunut muita vakavia oireita.
– Usein pelkotilat ovat joskus pahempia kuin itse sairaus. Toisaalta
vakaviakin sairauksia on pystytty hoitamaan, mutta pelon vuoksi niiden
hoito usein viivästyy. On tärkeää luoda lääkärin ja potilaan välille
luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiri, että lääkäriin uskalletaan
tulla.
Miehet pelkäävät lääkäriä kovemmin kuin naiset. Työikäiset miehet ovat
terveystilastoissa huutomerkki. Miesten riski kuolla ennen eläkeikää
on naisiin nähden moninkertainen. Suurimpana tappajana ovat alkoholiin
liittyvät sairaudet, onnettomuudet ja tapaturmat. Samasta syystä
kuolee entistä enemmän työikäisiä naisiakin.
Töppöstä
toisen eteen
Kakkostyypin diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat suomalaisten ja
suomalaislääkäreiden suurin ongelma tulevaisuudessa. Nykymenolla
siihen sairastuu huomattava osa keski-ikäisistä.
– Kakkostyypin diabeteksessa sisäelinten ympärille kertynyt rasva
tulehtuu ja aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriön ja jopa masennusta.
– Hoito on töppöstä toisen eteen. Liikunta auttaa aina. Vaikka ihminen
ei laihtuisikaan, verensokeriarvot ovat liikkuvalla ihmisellä paremmat
kuin liikkumattomalla, maalaislääkäri patistaa käyttämään lihaksia.
Liikunnalla on saatu hyviä hoitotuloksia myös masennuksen hoidossa.
– Jaakko Tepon ja Ensio Piitulaisen risteytys, kuvaili maalaislääkäriä
mies Kiteeltä.
– Ihan samanlainen kuin telkkarisssa - aito, mukava ja lämmin ihminen,
Taina Käyhkö kiitti.
Riitta Makkonen
|
|
