|
Neljän viimeisen lukuvuoden aikana kerhojen lukumäärä on kasvanut
neljästä kerhosta kuluvan lukuvuoden 25 kerhoon.
Perusopetuksen 822 oppilaasta kerhotoimintaan osallistuu tällä
hetkellä yli 300 oppilasta. Koulukerhotoimintaa on tarjolla jokaisessa
perusopetuksen yksikössä.
Sivistysjohtaja Ulla Huhtilaisen ja koulun kerhotoiminnan
koordinaattori Arja Makkosen mukaan Kiteellä toteutetun vahvan
kehittämistyön ansiosta opetushallitus kutsui Kiteen kaupungin vuonna
2010 mukaan valtakunnallisen koulukerhotoiminnan Pilotointi
-hankkeeseen.
Hankkeen tavoitteena on ollut löytää erilaisia, monipuolisia
toimintamalleja kerhojen järjestämiin haasteisiin, yleistää
koulukerhotoiminnan kehittämistyön periaatteita sekä kerätä ja jakaa
tietoa toimivista malleista.
Opetushallitus on julkaissut Kerhot hyrräämään -oppaan, jonka
tekemiseen osallistuivat kaikki 13 hankkeeseen kutsuttua opetuksen
järjestäjää.
Onnistuneen koulukerhotoiminnan kehittämistyön taustalla ovat olleet
kerhotoimintaan sitoutuneet kerho-ohjaajat ja kerhotoiminnan
koordinaattori, jonka tueksi on perustettu kerhotoiminnan ohjausryhmä.
Ohjausryhmään on kutsuttu kerho-ohjaajien lisäksi myös huoltajien,
oppilaiden, nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveystoimen edustus.
– Koulukerhotoiminnan tavoitteena on, että jokaisella perusopetuksen
oppilaalla olisi mahdollisuus osallistua vähintään yhteen kerhoon koko
perusopetuksen ajan, Ulla Huhtilainen ja Arja Makkonen kertovat.
Lapset innostuvat, kun
mahdollisuus tarjotaan
Liikkuva koulu -hanke on valtakunnallinen opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittama peruskoululaisten fyysistä
aktiivisuutta tukeva pilottihanke.
Kiteen Arppen koulu on Suomessa yksi 21 koulusta, joka on ollut
hankkeessa vuodesta 2010 lähtien. Hankkeen avulla on pyritty
vaikuttamaan koulupäivän rakenteeseen päivittäisen liikkumisen
mahdollistamiseksi ja lisäämiseksi.
Taukoliikuntavälineitä hankkimalla on haluttu tukea ja motivoida
oppilaiden päivittäistä omaehtoista liikuntaa.
Mukava ja rento yhdessäolo on avain aktiiviseen elämäntapaan. Kerhojen
ilmapiiri sekä koulupäivän aktiivisuuden lisääminen auttavat myös
viihtymään paremmin koulussa.
Liikkuva koulu -hankkeen hankekoordinaattorina toimiva Seija Rosti
kertoi, että tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria koulupäivän
aikana.
– Innostus liikkumiseen syntyy vapaaehtoisuudesta ja kavereiden kanssa
vietetystä rennosta ajasta. Tarjoamme mahdollisuuden yhteisiin
peleihin, leikkeihin ja aktiiviseen puuhasteluun myös koulupäivän
keskellä.
– Haluamme motivoida lapsia ja nuoria monipuolisin välinein ja
hauskoin hetkin. Lapset ja nuoret innostuvat helposti, kun tarjoamme
mahdollisuuden.
– Toiminnan puolelta mainittakoon mm. Välkkäri-koulutus, jossa
välkkäriohjaajat (4-6 lk) ohjaavat pienempiä oppilaita välituntisin
liikuntaleikkien pariin. Lisäksi on hankittu runsaasti
välituntivälineistöä.
|
|