Pyöräytän autoni, muka vauhdikkaasti, metallipajan seinän viereen ja ihmettelen autioita paikkoja. Kääntelen päätäni, ketään ei näy.
Järveltä päin alkaa kuulua kasvavaa ääntä, ikään kuin joku olisi laittanut lentokoneen makuusäkkiin. Ääni on pehmeämpi kuin lentokoneessa, eikä niin repivä kuin moottorikelkassa.
Kyösti Toivanen viipottaa itseäni vieläkin vauhdikkaammin uudella hydrokopterin prototyypillään rantaan ja tervehtii tyytyväisen oloisena.

Vene-, auto ja lentokone-
tekniikkaa yhdistettynä

Kopteri on aika komea ja värikäs näky. Siinä on kolmilapainen säätölapapotkuri, jota pyörittää yli 90-hevosvoimainen, 1.3-litrainen ruiskukone. Ilmavirtaa ohjaa kaksi kirkasväristä pystysiivekettä. Alla on lasikuidulla koteloitu, kelluva kelkkaosa.
– Potkuri, joka on tarkoitettu ultrakevyisiin, tulee Ukrainasta ja moottori Kanadasta, metalliyrittäjä Toivanen kertoo.
– Moottorit on otettu kolariautoista. Tuotantoon tulevilla koneilla on ajettu alle 50 000 km ja ne on testattu. Käytössä ne kestävät sellaiset 50 vuotta, Toivanen ilmoittaa vaatimattomasti.

Vanha keksintö,
uudelleen suunnittelu

Ensimmäiset hydrokopterit eli jääkiiturit rantautuivat Suomen saaristoon 60-luvulla. Niitä rakennettiin aivan viime vuosiin saakka mm. Turun seudulla. Suurimmissa kiitureissa oli 500-hevosvoimainen V8-moottori.
– Tätä hydrokopteria olen rakennellut vuoden päivät. Kalastajien ja vähän insinöörienkin kanssa sitä on suunniteltu ja piirretty, Toivanen kuvailee.
– Muotin tein itse puusta. Muotissa valettiin lesti Suomi-veneet Oy:llä Kesälahdella. Lestin päällä taas on tehty varsinainen muotti, jonka päällä nyt sitten jatketaan.
– Nyt on järvellä kaikkein pahin keli moottorikelkalle. Jäällä on vettä lumen alla ja kalastajat ovat vähän väliä kiinni kelkkoineen ja rekineen. Tällä ei kun ajellaan vaan!

EU:n ja ELY:n tuella

Toivasen oma projekti sai tuulta potkureihinsa, kun eräs padasjokelainen kalastusalan ammattilainen otti yhteyttä ja kysyi, olisiko mahdollista moisia hydrokoptereita valmistaa enemmänkin.
”Voidaan kokeilla”, sanoi Toivanen ja apuja tuli ELY-keskukselta (ent. TE-keskus) huomattava määrä - ainakin keskuksen mielestä. Itse yrittäjä laskee, että tukea on tullut n. 15 % hankkeeseen uhratusta rahamäärästä.
EU:n kalatalousrahasto tukee hydrokopteri-hanketta ja vastaavia muita kalastajan työtä helpottavia operaatioita. ELY-keskus vastaa rahanjaosta ja valvonnasta sekä hankkeen aikana että sen valmistuessa.

Tämähän on innovaatio

ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa ja tarkastaja Arja Korhonen löysivätkin Suorlahdelle muutaman pienen harhamutkan kautta.
– Olemme täällä, koska tähän hankkeeseen, hydrokopterin rakentamiseen, on saatu Euroopan kalatalousrahaston tukea. Tämähän on innovaatio, että kehitetään ammattikalastajalle mahdollisimman hyvin soveltuva laite, Kaijomaa sanoo.
– Meidän tavoitteenamme on, että tästä syntyisi sellainen tuote, jolla on myös markkinoita kalastajien keskuudessa. Sen tulisi olla käyttökelpoinen ihan verkko- ja rysäkalastukseen, ja hintatasoltaan myös kohtuullinen.
Kyösti Toivanen laskeskelee, että saatuaan tuotantolinjansa viritettyä sarjatuotantoon, hän kykenee tuottamaan yhden kiiturin viikossa.
Laitteen ostohinta on sama kuin kalliilla moottorikelkalla, eli lähellä 20 000 euroa mennään. Ammattikalastajilla on kuitenkin mahdollisuus saada tukea hankintakuluihin lähemmäs 50% ostosummasta.