|
Keski-Karjalan Lammasverkko -hanke julkaisi
kirjasen ”Karitsaa à la Karelia” kädenojennuksena lampureille, jotka
yrittävät nostaa karitsanlihan asemaa suomalaisessa ruokapöydässä.
Reseptejä kokeiltiin ja ruokia maisteltiin Juhanantuvalla, Kesälahden
Hummovaarassa.
Suomalaiset ovat oppineet trendikkäiden ruokaharrastajien ja tuonnin
ansiosta syömään karitsanlihaa ja osaavat kysyä myös kotimaista.
Kuluttajat ovat entistä laatutietoisempia ja kiinnostuneita eläinten
olosuhteista, kasvattajista ja eettisistä arvoista. Hinta ei ole enää
ostopäätöksen määräävin tekijä.
Huomattava on myös yhä enenevä maahanmuuttajien joukko, jonka
lihankulutus pitäytyy lampaan- ja naudanlihassa. Lampaan- ja
karitsanlihan kysyntä tulee todennäköisesti olemaan jopa
kulutusennusteita korkeampi.
Lammasverkko-hanke on kartoittanut lammastalouden tilannetta
Keski-Karjalan alueella. Hanke-alueen ulkopuolelta mukaan on
hakeutunut lampureita Pohjois-Karjalasta, Mikkelin ja Kymen lääneistä.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat lampaankasvattajat.
Päätavoitteena on lisätä karitsanlihan tuotantoa. Lampureita
kannustetaan kasvattamaan katraitten kokoa ja samalla haetaan uusia
lammastaloudesta kiinnostuneita lampureita. Alueen luontaiset
mahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi ja yrittäminen kehittyy
valtakunnallisesti merkittävälle tasolle.
Ammattimaisesta
toiminnasta
hyötyvät kaikki
Verkostoitumisen ja yhteistyön myötä saadaan huomattavia kulusäästöjä
samalla, kun alan osaaminen ja ammattimaisuus lisääntyvät ja
vahvistuvat.
Muita välittömiä hyödynsaajia ovat alaan liittyvä muu yritystoiminta
kuten teurastamot ja lihanjalostamot, välillisesti vähittäiskauppa ja
lopulta kuluttajat, jotka saavat pöytäänsä puhdasta lähilihaa
muulloinkin kuin perinteisinä sesonkiaikoina.
Tätä nykyä lampaita teurastetaan lähes yksinomaan pienissä
tilateurastamoissa. Lampureilla on vielä vahva rooli lihan edelleen
markkinoinnissa. Monella tosin on jo vakiintunut asiakaskunta vuosien
varrelta.
Suoramyynnissä markkinoidaan pääasiassa puolikasta ruhoa tai kokoruhoa
paloiteltuna kotitalouksille sopiviksi käyttöpaloiksi. Asiakas voi
toivoa paloittelun myös omien mieltymystensä mukaan.
Karitsanlihaa on toki muutamissa paikallisissa elintarvikekaupoissa
saatavana muulloinkin kuin vain perinteisinä sesonkiaikoina.
Tavoitteena onkin saada karitsanlihaa ympärivuotisesti. Myös
ravintolat haluavat karitsanlihaa ruokalistoilleen, minkä
edellytyksenä on että tuotannolla taataan saatavuus.
Lammasruuista
oma reseptivihko
Nyt ilmestynyt reseptivihko on kädenojennus lampureille heidän
markkinoidessa lihaa kuluttajille. Vihkosta löytyy reseptejä arjesta
juhlaan. Reseptit on valikoitu jokaisen kokin keittiöön sopiviksi.
Ohjeissa käytetään hyvin paljon perusraaka-aineita ja ruokia on helppo
valmistaa. Ohjeissa ruuanlaitto aloitetaan ns. esivalmistelulla, jotta
varsinainen ruuan valmistaminen sujuu joustavasti ja tehokkaasti.
Reseptivihkoja on saatavana hankelampureilta, Suomen
Lammasyhdistyksestä ja jatkossa myös muutamalta yhteistyökumppanilta.
Huhtikuun lopussa 2010 päättyvä hanke tekee tiivistä yhteistyötä
muiden hankkeiden kanssa, mm. Karelia a´la carte –hankkeen kanssa.
|
|