Mansikka talvehti viime talvena korkeintaan tyydyttävästi. Syynä ongelmiin olivat lähinnä joulukuun alun yli 20 asteen pakkaset ajankohtana, jolloin lunta ei ollut vielä lainkaan. Talven kovimmilta pakkasilta sen sijaan suojasi paksu pehmeä lumipeite.
Talvivaurioita oli varsinkin arimmilla lajikkeilla, mutta myös päälajike Polka vioittui paikoin pahasti. Halloja torjuttiin kukinnan aikaan parina yönä lähinnä Joensuun korkeudelta pohjoiseen päin. Maakunnan eteläosissa hallat nipistivät vain aikaisimpia suojaamattomia kukintoja, Pohjois-Karjalan Marjanviljelypiirin puheenjohtaja Ismo Ruutiainen toteaa.
Alkukesän viileys ja sateet eivät ole haitanneet mansikan kasvua, päinvastoin.
– Sateinen jakso oli erittäin hyvä, koska mansikka viihtyy melko viileässä ennen kukintaa. Raakileet ovat saaneet kasvaa rauhassa kokoa ja talvivaurioalueetkin ehtivät hieman toipua.
– Sadon suhteen ollaan tällä hetkellä luottavaisia. Marjat ovat ainakin satokauden alussa runsaiden sateiden ansiosta kookkaita. Kukinta jatkui pitkään, joten satokaudestakin arveltiin tulevan pitkä.
– Ennusteiden mukaan helteet jatkuvat pitkään, joten mansikan kypsyminen kiihtyy. Helteen ansiosta satoa tulee nopeasti suuria määriä markkinoille. Satokausi voi näin ollen jäädä melko lyhyeksi. Tällä hetkellä kosteustilanne on aika hyvä. Viikon päästä tilanne on toinen, jos sadetta ei tule.
Mansikanpoimijoista on tänä kesänä riittänyt tarjontaa ja myös suomalaisia on mansikanpoiminta taas alkanut kiinnostaa. Ulkomaista työvoimaa tiloille välittää Poimijapörssi.
– Mansikanpoimijoita on ollut hyvin saatavissa taloudellisen tilanteen takia, Pohjois-Karjalan Marjanviljelypiirin sihteeri Päivi Turunen sanoo.

Sesonkiaika aluillaan

Kuluttajille kotimaista rasiamansikkaa muovihuoneista ja harsojen alta on ollut tarjolla jo kuukauden verran. Pääsesongin arvioidaan kestävän noin 3 viikkoa.
Maakunnan eteläosissa satohuippu saavutettaneen tulevalla viikolla. Maakunnan pohjoisosissa kehitys on jopa toista viikkoa myöhemmässä. Maakunnan eteläosissa poiminta jatkuu elokuun alkuun asti, pohjoisosissa jopa elokuun puoliväliin.
– Marjaviljelypiiri suosittelee säilönnän aloittamista heti satokauden alussa, jotta suurella työllä kasvatetut marjat saataisiin kuluttajien pakastimiin kun ne ovat parhaimmillaan.
– Sateet yhdessä lämpimän sään kanssa ovat suurin laaturiski, joten marjat kannattaa hankkia aikailematta silloin kun ne ovat hyvälaatuisia. Auringon paisteessa mansikka muodostaa runsaasti aromiaineita, ennen kaikkea sokereita. Useimmilla tiloilla marjan hinta pysyy koko kauden samana, Ruutiainen kertoo.
Pohjois-Karjalassa eniten viljelty lajike on nykyään Polka, josta on nopeasti tullut kuluttajien suosikki. Myös Jonsokia viljellään yleisesti. Varhaislajikkeista tunnetuin on Honeoye. Lajikkeiden kirjo on kuitenkin suuri ja joka tilalla pyritään löytämään asiakaskunnalle ja omalle tilalle sopivimmat lajikkeet.
Monet tilat myös kokeilevat jatkuvasti uusia lajikkeita. Vanhoista lajikkeista viljellään paikoin vielä Senga senganaa, Zefyriä, Koronaa ja Bountya. Uutuuksista kokeilussa on ollut muun muassa Darselect, Florence, Sonata, Clery, Salsa, Kaunotar, Solprins ja Kimberly. Uusimmat villitykset ovat Flair ja Zumba.
Mansikan viljelyala on ollut laskussa 15 vuotta, mutta viime vuonna se nousi 3 270 hehtaariin. Satomäärät ovat 15 vuoden aikana pysyneet ennallaan noin 12 miljoonassa kilossa.
Viljelijöiden määrä kuitenkin laskee jatkuvasti, koska tiloille on vaikeaa löytää jatkajia ja pienten tilojen toiminta on taloudellisesti kannattamatonta. Pohjois-Karjalan viljelyala on tällä hetkellä 228 hehtaaria ja viljelyä harjoitetaan 98 yrityksessä. Maakuntamme mansikkasato on ollut enimmillään noin miljoona kiloa vuodessa.